Talvi saa tulla

Kesäkuun lopussa esittelin blogissa neljä ankkaa. Tänään ankkoja on tuplamäärä ja ovatpa vielä saaneet taustakseen valkoisen. Minä olin saada hermoromahduksen ja blogikin oli kuolla koko projektiin. En tiedä, voiko romahdusta laittaa kaikkea ankkapeiton syyksi, mutta enpä naismuistiin muista moista tehneeni taas. Pitäisi varmaan käydä tarkemmin blogimuistiinpanoja läpi.

Ihan symppishän peitto on, mutta perfektionistinä harmittaa, että edelleenkään se ei ole täysin suorakulmainen, vaan vähän lerppa ja kahdelle sivulle pitäisi tehdä lisäkolmiot. Vaan kun lopussa on sekä lanka, hermot ja aika. Peiton tuleva käyttäjä on laskelmoitu saapuvaksi kahden viikon sisällä, niin nyt on vain annettava ankkojen olla ja kiiruulla tehtävä muita kylmän talven kutomuksia uudelle tulokaspololle. 

Ohje on harvinaisen selvä ja osin jopa nautin ankkojen tekemisestä, mutta liekö se sitten se virkkaus, mikä tässä tökki. Ravelrystä olin ihastellut muiden tekeleitä, mutta omaan tuntuu vaikea olla tyytyväinen. 

Malli: Freeform Crochet Blanket by Kirsti Hallamaa

Lanka: Ankat tein Seiska Veikasta, josta riittää jämiä. Valkoinen oli kiharaista jämä-Nallea kaksinkertaisena. Tämän käyttö voi olla osasyy projektin nahkeuteen. 

Paino: 535g

Kaikkea pientä valmistautumista on pitänyt tehdä kotona muutenkin ankkojen kustannuksella eli onhan tässä ollut kaikkea järjestäytymistä, mitä lapsen tuleminen tuo tullessaan. Sisustamisen lasten huoneessa olen hoitanut räsymattoteemaan turvaten. 

Käsityöläisenä tietenkin tarkoituksen on yrittää käyttää kestovaippoja ja hahtuvahousuja olen tehnyt ja lanoliinikäsitellyt. Koska oma käsitys vauvojen koosta on edelleen hakusessa, niin lääkkeenä tähän olen tehnyt villapöpäohjeesta kaikki koot.

Malli: Villapöpät by Meri Markus

Lanka: Pirtin kehräämön hahtuvalanka, beiget ovat samaista Viron villaa, mitä käytin Maija-paitaanikin.

Ja vieläpä kerkesin tekemään junasukatkin talvi-bebelle ja nyt jos vielä ehtisi tumput tehdä junasukkatekniikalla, niin sitten voin jäädä vain odottamaan h-hetkeä! 

Malli: Junasukat by Kerttu Latvala
Lanka: Schachenmayr nomotta Extra Merino Premium
Puikot: 3 sukkapuikot
Paino: 47g

Pöksyt pakkasille

Naapurin Vauhdikas Vipeltäjä on äitinsä auttamana innokas kestovaippailija. Reilu vuosi sittenkin puikoilla oli Villapöpät kestoilua varten ja nyt oli tarkoitus tehdä isomman koon villaset samaan tarkoitukseen pojan ollessa jo reilu vuoden vanha.

Ohjeena käytin jälleen Villapöpiä, mutta esimerkiksi resorille tein pituttaa reilut kymmenen senttiä, jotta kaikki pyllyvarustus mahtuisi helposti pöksyjen sisään. Projektin edetessä usko taas kerran loppui ja villahousujen koko tuntui äärettömän suurelta ja vähän nolona laitoinkin pöksyt joulupakettiin ja lähdin itse karkuun Intiaan. 

Tässä kuvassa pöksyjen vyötäröresori kaksinkerroin eli pituutta pöksyillä riittää. 

Nettikeskusteluista olin lukenut Novitan Puron toimivan kestovaippana, mutta oma tekeleeni oli sen verran ohutta, että en usko, että pito olisi ollut kummoinen näissä. Pöpistä tulikin siten käyttövillahousut talven pakkasiin ja Puro kyllä jälleen oikein kauniisti solisi värejään toistaen. 

Malli: Villapöpät by Meri Markus

Lanka: Novita Puro, 137g yhteensä

Puikot: 6 

Muuta: kauniit soljuvat värit, vaan on ne raidat vaikea saada täsmäämään lahkeissa.

Tänään Vauhdikas Vipeltäjä oli kylässä ja täti sai jälleen yhden uuden heilahtaneen blogikuvan vauvaneuleista.   Hyvä mieli oli jälleen palkkiona, kun Vipeltäjä painoi menemään ja pöksyt näyttivät kerrassaan oikean kokoisilta, eikä lainkaan suurilta! :)

 Vielä vähän unenpöpperössä. 

Vielä syksyn värejä

Lokakuun alussa raportoin oranssi-vihreästä hahtuvakasasta, joka ei meinannut muuntua mihinkään muotoon. Lopulta selätin sen. Työ valmistui juuri parahuldaan vauvajaisiin, joissa hahtuvapöksyjä päästiin jopa hieman sovittamaankin:

Eli näyttäisi, että pöksyt eivät ainakaan ole liian pienet.  :)

Toisen parin saaja syntyi syksyyn ja lahjaksi annoin sitten hahtuvaiset. Uutukaisten äitin ja isän arjen tasaannuttua varmaan jossain vaiheessa pääsevät suunnittelemalleen kestoilu-uralle. 

Malli: Villapöpät (Ravelry-linkki) by Meri Markus

Lanka: lahjaksi saatu kaksinkertainen hahtuvalanka

Puikot: 5 pyöröt ja sukkapuikot

Muuta:  Ensimmäinen hahtuvatyöni. Helppoa kuin heinänteko! Ja hauskaa vaihteeksi. 

Ennen aloittamista hahtuvakerä näytti, no suoraan sanoen, oksennukselta. Valmiissa neulepinnassa lanka on kuitenkin ihan kaunis. Lisäksi vauvajaisperheen vaatekaapisssa näytti olevan vastaavia syksyisiä sävyjä, joten tulipa pöksyistä sitten ihan tyylikkäätkin. 

Ei-neulepiireissä esitellyt pöksyt aiheuttivat lähinnä kauhistusta. Samoin ilmeisesti kestovaippailu. Voi ihmisiä, voi ihmisiä. 

Lopuksi raportin lailla tämän vuoden viimeiset puutarhakuvat. Jostain syystä sisälle ajautuneet tomaatit ovat kovasti jatkamassa satokautta. Olisiko aika luovuttaa jo? 

Chilisatommekin vasta syksyn tullen valmistui. Ja tässä yhteydessä jotenkin muistutti tärkeyttään se, että laittaa ylös, mitä missäkin purkissa kasvaa, jotta sitten tietää, kun sato tulee. Mutta kun ei millään malta moista siinä iloisessa kasvuvaiheessa. Tänään sitten bolognesekastikkeemme sai makua omista chileistä ja syyssadon punajuurista! Ihania syksyisiä värejä vielä, kunnes lopullinen mustuus tulee.