torstai 26. helmikuuta 2009

Iso kiitos Snylleni

Eilen myöhään kotiin tullessani odotti kotona ilmoitus saapuneesta paketista. Voi kyllä oli harmittavaa, ettei postimme ole auki 24/7. Tänäänkin oli täpärällä, ja vain juuri ja juuri, kolmea minuuttia vaille ennen postin sulkemista ryntäsin hakemaan pakettiani. Sny-vaihto on kyllä joulun jälkeen heti seuraava yhtä ihana keksintö! Olenhan joulu- ja paketti-ihminen ja tämä on kyllä niin mahtavaa.

On ihanaa keksiä omalle Snylle paketteja ja hurrrrjan mukavaa saada oma paketti. Snyni oli ihan nappiin keksinyt paketin sisällön. Melkein kuin olisi itse valinnut... :) Suurkiitokset, rakas Snyni. Ikävä kyllä illan pimeys ei taas täysin oikeuksiinsa saata näitä lahjuksia, mutta pakkohan oli päästä postaamaan saman tien.

Tässä melkein kokonaiskuva lahjuksista:


Paketti oli todella kaunis. Mustien Rose-mohair-lankoja alla paketti siis. Paola Suhosen "Yöperhoset". Mustat mohairlangat ovat kyllä niin käyttökamaa ja muutaman vuoden vanha musta pitsihuivini kaipaa uudistumista ja näissä olisi nyt saumaa. Tämä on ehdoton Rose-mohair värisuosikkini. (Onko musta vähän epäväri? -vissiin jossain piireissä)


Vastapainona mustalle tuli punaisia herkkuja. Metallisen säkenöivää Flamenco-lankaa, punaisia kynttilöitä sekä koru.


Kortti oli myös kaunis, joten se tuli ehdottamasti kuvata. Teehetkiin teepallo (joka on uupunut teehetkistäni vielä). Jee! Makustelemaan Kissa-suklaata heti nyt!

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Kevät, täältä tullaan!

Aikaisemmin olenkin jo mainostellut kuinka Kiri-huivini on nähnyt päivänvalon. Kirjaimellisesti. Sain sen valmiiks jo vähän aikaa sitten (suhteellinen määritelmä taas), mutta halusin ottaa kuvat auringonvalossa, jotta huivin kesäinen fiilis pääsisi oikeuksiinsa.



Aloitin homman pyöröpuikoilla nro 5 (Novitat) mutta nopeasti tulin siihen tulokseen, että en kestä tehdä sitä loppuun asti niin, joten vaihdoin bambupyöröihin, kokoon 4. Se oli huomattavasti mukavampaa, sillä vitospuikot olivat vaan niin kömpelön ja liian ison tuntuiset. Alkuperäisessä ohjeessa on muistaakseni 4,5 ja lankana Rowanin Kidsilk Haze. Mielestäni myös Dropsin Kid Silk toimi lankana erittäin hyvin.



Lankaa kului noin 60g eli vajaa 3 kerää. Huivin mitoiksi tuli loppujen lopuksi 192cm x 83cm. Ohjeessa oli tehty 12 toistokertaa ohjeen kakkostaulukosta, mutta itse tein vain 11. Ja se oli mieleeni, sillä huivista tuli kuitenkin melko iso. Ohjeessa oli hyvin peloteltu siitä, kuinka viimeiset toistokerrat kuluttavat suuren määrän lankaa ja kuinka riskejä ei kannata ottaa :) hehe. No, "pelottelu" tehosi minuun ja en sitten ottanut riskiä, vaan tyydyin 11 toistoon.

Malli: Polly Outwhite Kiri-huivi (Ravelry)
Lanka: Drops Kid Silk, noin 60g
Puikot: 4 bambut
Muuta: Bambut olivat paremmat Dropsin Kid Silk kanssa, sillä niin ohuen langan kanssa Novitat olivat huippuliukkaat ja kömpelöt. Bambuilla homma toimi :)



Ylhäällä oleva kuva on hieman epäonnistunut. Mutta oli pakko laittaa se tänne, sillä auringon valo tulvii siinä niin ihanasti. Ei ole montaa kuukauttaa enää kesään!



Huivista ei ole vielä kuvaa tositoimissa, eli hartioilla. Mutta kevään edetessä veikkaisin, että huivi todellakin pääsee kunnon tositoimiin. Ehdoton käyttövaate.

lauantai 21. helmikuuta 2009

Kevättä rinnassa

Olen katsellut ja ihaillut usein Phildarin sivuilla neuleohjeita ja lankojakin. Tuumasta toimeen ja alen viime metreillä laitoin tilauksen vetämään. Lähinnä tarkoituksenani oli tilata lehtiä, mutta jotenkin kummasti niitä lankojakin sitten tuli mukaan.

Lehdet olivat todella halpoja, muutaman euron kipale. Paketissa tuli viime syksyn ja talven lehdet sekä lasten syksyn ohjeet.


Alla kokooma omista suosikeistani.

En ole vielä keksinyt, miten tämän kaltaisia ponchoja (tai mikä ikinä nimi onkaan) Suomen ilmastossa käytetään. Tuntuu, että sellaisia päiviä on aivan liian vähän.


Tässä takissa on jännä pinta ja tykkään myös vinosta vetoketjusta.

Bolerot ovat aina mukavia! Varmaan siksi, että palelen aina ja pieni lisälämmike harteille ei ole ikinä liikaa. Tämä malli toi jostain syystä mieleeni Tikrun Green Iiriksen, mutta asiaa tarkemmin tarkastelleena ehkei sittenkään... Molemmat kauniita!


Lasten lehdestä suosikikseni valikoita tämä malli. Tosin omille hermoilleni aivan liian tylsää puuhaa tehtäväksi, joten jäänee ihailuasteelle. Kummityttöni synttärit ovat tulossa, joten jotain voisi jo hieman suunnitella hänen varalle.


Ja missäköhän mielen häiriössä näitä lankatilauksiani olin naputellut, kun väriskaalasta tuli näin yksipuoleisen keltainen. Jokseenkin ovat keinokuituisia lankoja, mutta menköön... Kyllä kevään tulolla on ollut joku vaikutuksena näiden lankojen joutumisesta ostoskoriini.

Oxygene:

Aviso:

Phil'Bambou:

Aurore:
Pikkukätösille hommaa taas!

torstai 19. helmikuuta 2009

Slurps!

Kiri-huivini alkaa vähitellen olemaan pingottamista vaille valmis. Sen aikaa blogimme taitaa toimia ruokablogina. (Viittaan siis myös Peppiinan viimeiseen postaukseen.) Olisiko vastaava nimi vaikkapa Kiristääkö essua?! Ei oikein ole raflaava nimi, ehkä pysymme silmukkamaailmassa..

Ruokablogit ovat vaikuttaneet omiin syömisiini melkoisen paljon. Usein tulee kuolattua bloggaajien tuotoksia kieli pitkällä. Joskus kuitenkin ihmettelen kuinka paljon rahaa niihin hienoihin ja kekseliäisiin ruokiin menee. Mutta toisaalta, eihän langatkaan mitään puoli-ilmaisia ole. Suosikkiruokablogini ovat ehdottamasti Pastanjauhantaa ja Voisilmäpeliä, joka nykyään toimii maikkarin yhtenä bloggarina. Tänään esimerkiksi tein näitä ihania välipalapatukoita. En tiedä vielä miten ne onnistuivat, koska ne ovat vielä jäähtymässä. Viikonloppua suunnitelmissa on tämä suosikki kana-nuudelikeitto.

Teemme Dissaajan kanssa usein tortilloja, joten ostimme E-Baystä tällaisen tortillapuristimen. Meksikossa tämän tyyppisiä laitteita oli paljon ja ne ovat yllättävänkin käteviä. Laite siis vain puristaa taikinan ohueksi plätyksi, joten kokkailija säästyy kaulitsemiselta. Karjalanpiirakoitakin pressillä voisi luultavasti tehdä. Ja aidot torttillathan eivät ole sellaisia lautasen kokoisia, vaan pieniä, parin suupalan kokoisia plättyjä.



Teimme tässä muutama päivä sitten normaalien vehnä- ja maissitortillojen sijasta ruistortilloja. Niistä tuli ihan maukkaita. Suosittelen, jos haluaa vaihtelua. Resepti on yksinkertainen, kunhan vaan sekoittaa aineet keskenään. Ruokatermistö ei ole itselleni täysin hallussa, joten en nyt sitten selitä enempää ohjeesta :) Plättyjä tarvitsee paistaa vain muutaman minuutin.

3 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja
3-4 dl vettä
0,5 dl öljyä
ripaus suolaa



Toinen suosikki meksikolaisreseptini on tomaattisalsa. Se sopii tortillojen lisäksi myös tortilla-sipsien dippailuun. Harmi vain itse salsasta ei ole nyt kuvaa tarjolla, sillä se menee niin nopeasti parempiin suihin.

Resepti menee kuta kuinkin näin:

4 kohtuu kypsää tomaattia
1 isohko sipuli
3-5 chiliä
1 pienehkö korianteri nippu
1 lime (kuori raastetaan ja neste puristetaan myös)

Tomaatista kannattaa irroittaa kuoret laittamalla ne hetkeksi kellumaan kuumaan veteen. Lisäksi chilit voi kuumentaa aluksi pannulla, että ne hieman pehmenevät. Teemme yleensä kaksinkertaisen annoksen, sillä se on NIIIN HYVÄÄÄ! :)



Nyt sitten herkuttelemaan!

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Ei-niin-neulontavoittoinen viikonloppu

Viikonloppu meni oikeutetusti ystävänpäivätunnelmissa lähes kokonaisuudessaan. Vietimme viikonloppua lukioaikaisten ystävieni kanssa ja aloitimme yhdessäolon valmistamallani "The Nachodipillä", jonka ohjeen olin löytänyt Navettakissan blogista. Kiitokset hälle mahtavasta reseptistä! Tytöistäkin moni tuntui innostuvan ruoasta ja varsinkin perheiden miesväkien mieleen reseptin uskottiin olevan. Dippiä nautittiin tietenkin nachojen kanssa ja sen raskautta peitettiin raikkaalla vihersalaatilla. Nami. Minulla taisi olla vähän vähemmän tuorejuustoa ja mustien oliivien sijasta laitoin vihreitä. En jotenkin vaan ikinä totu niiden makuun, vihreät sen sijaan ovat ihan himoherkkua. "Mustat oliivit on värjättyjä vihreitä oliiveja", näin joku joskus mulle väitti. :)


Vaaleanpunaista juhlaa korosti upeat ruusut, jotka koristivat nachopöytäämme!

Lauantai-iltana olimme Studio Pasilan Club Act!onella kuuntelemassa stand up -komiikkaa. Siellä sainkin edustaa monen kirjavaa neuleblogikirjoittajakuntaa. Yhtenä koomikkona oli Jussi Simola, ja hänen ihmettelynaiheisiinsa kuului se, että kuinka blogilistan kymmenen luetuimman blogin joukossa on ainakin kolme neuleblogia! Sainkin sitten ylpeänä ottaa vastaan hänen ihmettelyjään. Sanotaanko, että olin jo niin hämmentynyt tästä osallistuvasta osiosta, että itse vitsi jotenkin on jo unohtunut.

"Kuinka moni teistä tekee käsitöitä" - Useampia taputuksia myöntävän vastauksen merkiksi.
"Kuinka moni lukee neuleblogeja?" - Vielä muutamia taputuksia.
"Kuinka moni pitää omaa neuleblogia?" - Olin yleisön ainoa neuleblogisti ja sain sitten vastailla kummeksuviin kysymyksiin...

Jos Jussi lukee blogiamme (tietenkin hän nyt varmasti lukee), niin hän voi varmasti tarkentaa vitsin kulkua. Pointti oli kait pääpiirteissään siinä, että kuka hemmetin hullu tämmösiä jaksaa väsätä ja tottahan se on... :) Vitsiin taisi myös liittyä jotenkin "käsityöt", mikä lauantai-illan huumassa on aina hauskaa. :D Ilta oli mahtava ja pitää varmaan aktivoitua vielä kevään aikana menemällä vielä toistamiseen kuulemaan standuppia. Voin lämpimästi suositella kaikille.

Sunnuntain olen kaikin keinoin yrittänyt vältellä mieltäni piinaavaa lopputyötä. Olen tehnyt viikon aikana käyttäjähaastatteluja ja purin vastauksia yhteen tiedostoon. Ikäväkseni olen huomannut, että mielestäni niin hieno kissanhiekkalaatikkokonsepti onkin jo patentoitu ja valmistuksessa, joten joudun aloittamaan koko hommaa nyt vähän alusta. Eli varsin asiaankuuluvaa lopputyötuskaa. Se onneksi unohtui hetkeksi aurinkoisella Töölönlahdella!

perjantai 13. helmikuuta 2009

Ihanaista (salaisen neule)ystävän päivää!

Melkein voi jo toivottaa kaikille blogimme lukijoille hyvää ystävänpäivää! Snyni muisti minua mansikkaisella tikkarilla ja kissakortilla! Nami; molemmille! Illan piristys kerrassaan!

EDIT: Ja nokkela otsikko bloggauksessa Snyni oivallus!

Salonkikelpoiset villasukat

Nämä töppöset kuuluvat sarjaan kasa musta lankaa ja kivat napit. Tongin joululomalla äitini nappivarastoja ja sieltä sain käsiini nämä hopean sävyiset koristeelliset pikkunapit. Tietääkseni ne ovat kuuluneet joskus siniseen norjalaisvillatakkiin. Kierrätys kunniaan ja nyt ne saavat uuden elämän.



Olen tietyllä tapaa noviisi neuloja, sillä nämä ovat ensimmäiset sukat, jotka olen aloittanut ”väärästä päästä” eli varpaista. Itse asiassa, näin vähäisellä kokemuksella, voin sanoa, että se oli mukavampaa! Kyseessä saattaa myös olla uutuuden viehätys. Kerron tilannekatsauksen aiheesta sitten seuraavien sukkien jälkeen.









Malli: oma, mutta esim. Ullassa on ohje varpaista aloitettuihin sukkiin
Lanka: Seiska Veikka tai jotain mitä kaapista löytyy
Puikot: 3
Muuta: Virkkasin reunat vielä kiinteillä silmukoilla, jotta sukista tuli tarpeeksi jämäkät. Sillä ilman reunusta niistä olisi tullut todella löysät ja näissä se ei ollut ideana.

Malli oli oma, mutta samantyyppisiä töppösiä on netti pullollaan. Itse sain apua aina yhtä kätevästä Ullasta. Tein itse asiassa alun täsmälleen samalla lailla mitä ohjeessa. Varpaiden peityttyä päättelin päältä muutamia silmukoita, muistaakseni 10 silmukkaa yhteensä. (3 ja 3, 2 ja 2) Vähempikin olisi riittänyt, sillä reunat käpristyivät vähän liikaakin ja aukosta tuli vähän liian iso. Mutta virkkuureuna sai onneksi reunoihin ryhtiä ja eikä tarvinnut purkaa. Mutta jos aloittaisin koko homman alusta, aloittaisin aukon tekemisen aikaisemmin, jotta balleriinamaisuus säilyisi paremmin. Nyt ne ovat vähän kanoottimaiset :)

Mukavaa viikonloppua kaikille! Ja varovasti sitten tänään, onhan perjantai 13. päivä! ;)

torstai 12. helmikuuta 2009

Kelpaa hymyillä

Olen jo useampaan kertaan blogissa(kin) surkutellut jo pitkään jatkunutta kietaisuliiviprojektia. Nyt se on valmis ja kelpaa hymyillä! :) Jee! Liiviä voi yhdistellä hienosti sekä housujen että hameiden kanssa, joten josko tästä nyt tulisi vallan käyttöneule. Värikin on suhteellisen keväinen, joten sekään ei estä käyttämästä.



Malli: Novitan Syksyn 2008 69. Kietaisuliivi by Arja Viitala
Lanka: Sandnes Garn Kitten Mohair, violetti 4836
Puikot: 4
Kulutus: 160g
Muuta: 144 cm palmikkoa ei riittänyt säilyttämään mielenkiintoani.



Kuten jo aiemmin mainitsinkin vaihdoin työpaikkaa ja sen tiimoilta olen tehnyt vähän pidempää päivää, jotta saisi tilanteen normalisoitua mahdollisimman pian. Tämä yhdistettynä lopputyöloppukiriin (!) on blogi jäänyt melkein vain Ebbun harteille. Lopputyökin käy käsitöistä, alla tilannekuvaa moodboardejen tekemisestä. Näistä sitten pitäisi jotain inspiraatiota repiä... Yhtä mukavaa puuhaa kuin julmetun pitkän palmikon neulominen. ;)

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Kyllä Sny osaa

Kun olen kurkkinut muiden sny-lähetyksiä, olen huomannut, että salaiset neuleystävät ovat jotenkin kummasti aina osanneet lähettää pakettinsa, kun on ollut paska päivä ja piristys on ollut paikallaan. Näin kävi myös itselläni. Joten kiitos paljon Sny :)

Paketista kuoriutui vaikka mitä! Sain kauniin kaulaliinan ja mehevän väristä Bris-lankaa. Ihanat värit! Lisäksi paketissa oli Sandra-neulelehti ja GEISHA-PATUKKA! Miten sattuikaan, että Sny osasi valita juurikin lempisuklaani! Piti oikein tarkistaa, että olinko laittanut sen omiin tietoihini.



Paketissa oli vielä kaiken tuon aiemman lisäksi söpö silmukkamerkki ja kaksi riipusta, joista aloin jo mielessäni kehittelemään koruja..



Kiva, että koko kevään tulee tällaisia pikku yllätyksiä. Niitä odotellessa!

lauantai 7. helmikuuta 2009

Kirikiri

Tänään se päättyi, siis henkilökohtainen lankalakkoni. Viime aikoina olen pitänyt pientä säästökuuria, sillä tavoitteena on ollut kuluttaa vanhat langat loppuun. Mitään merkittävää ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut (lakko siis jatkuu edelleen) mutta tänään selkäranka petti (kuvainnollisesti siis).

Mälsä ilma ja muutenkin kettutti. Mitäpä siinä muuta, kun mars, mars lankakauppaan, että olo paranisi. Ja kyllähän se parani. Dissaaja vähän naureskeli sitä, kuinka lanka saa minut paremmalla tuulelle. Tietänette tunteen ;)

Olen alkanut jo mielikuvissa eleleen keväässä, tai jopa kesässä. Joten tästä Dropsin Kid-Silkistä tulee huivi kesän lämpimiin(!) iltoihin.



Mutta kuka näitä nyt pystyisi vastustamaan?! Niin mehevää!


Pitää varmaan käydä Arnold'sissa hakeen pari Pomadaa :)

Mutta siis, mitään järkevää asiaa tai mitään valmistuneita neuleita ei ole tarjolla. Kunhan höpisen.

torstai 5. helmikuuta 2009

Bongailua

Sain joululahjaksi melkosen paljon helmiä, enkä ole vieläkään saanut niistä mitään aikaiseksi. Viikonloppuna kuitenkin aloitin tämän melko yksinkertaisen korun tekemisen. Tänään sitten hain Helmimerestä korun päihin tuollaiset metalliset pampulat. Ajatuksena oli saada jotain melko painavaa päihin, että koru laskeutuu paemmin.

Hauska yksityiskohta kauppareissullani oli se, kun näin siellä helmikaupassa kaksi tamperelaista suosittua neulebloggaria. Tietysti tuijotin riittävän kauan, että varmistuin asiasta. Heheh :) Olen ennenkin nähnyt Tampereen kaduilla muitakin suosikkiblogieni kirjoittajia ja aina se tuntuu hassulta nähdä heitä. Pitäisi kyllä rohkaistua ja morjestaa ja kehaista hyvästä blogista.





Tänään juuri tunnustin, että en ole ikinä syönyt Runebergin torttuja! Pitänee korjata asia ensi vuonna, tänään tuskin enää leivon.

Mukavaa Runebergin päivää!

tiistai 3. helmikuuta 2009

Raporttia pukkaa

Osallistuin Ahjolan kansanopiston järjestämälle korukurssille viime viikonloppuna ja tässä tulee raportti asiasta.

Kurssi kesti vain kaksi päivää ja se oli pääasiassa tarkoitettu aloittelijoille. En nyt sitten tiedä mikä oma tasoni on, mutta en ehkä koe itseäni täysin aloittelijaksi. Kurssi maksoi kohtuullisen 23 euroa ja tuntimäärä kahdelle päivälle oli yhteensä 10h. Kurssin vetäjä oli paikallisen helmikaupan myyjä/omistaja(?). Aluksi hieman pelästyinkin, kun heti yhdistin kyseisen henkilön tähän kauppaan, sillä olen kuullut hieman negatiivista palautetta kyseisen kaupan omista korukursseista. Joten siinä vaiheessa luottamus ei ollut korkealla.

Pelkoni ilmeni onneksi vääräksi, sillä ”opettaja” oli pätevä ja auttoi, jos ongelmia ilmaantui. Kurssin alussa ope näytti perustekniikoita ja välineitä, mitkä olivat minulle jo kutakuinkin tuttuja. Opelta sai myös kysyä, jos mielessä oli jokin tietty tekniikka tai tapa, jonka halusi oppia.

Loppuaika oli sitten vapaata työskentelyä. Opettajan mukana oli helmiä ja välineitä tästä paikallisesta helmikaupasta. Mielestäni ehkä vähän liian vähän, vaikka tietysti on ymmärrettävää, että koko kauppaa ei voi tuoda kurssille mukaan.

Itse en ihan hirveästi kurssista kostunut. Käytin pääasiassa omia helmiä (niitä kun jonkin verran tuppaa olemaan, haha), ja suppean valikoiman takia en viitsinyt ostaa lisää tavishelmiä. Tulin loppujen lopuksi siihen tulokseen, että seuraavalla kerralla menen kauppaan paikan päälle ja tulen kotiin tekemään. Ja korujen tekeminen tai käsityöt yleensäkin ovat aika inspiraatioriippuvaisia, joten jos ei natsaa sillä hetkellä, niin sitten vaan ei natsaa.

Opin kuitenkin uuden helmityylin. Vai miten se nyt sanotaan. Eli tein tällaisia helmipalloja. Ne ovat niiiin hauskoja ja ihanan näköisiä. Ajattelinkin, että tähän voisi panostaa enemmänkin, esimerkiksi erilaiset rintaneulat voisivat olla kauniita. Pitää käydä vaikka kirjastossa katsomassa onko aiheesta opastettuja kirjoja. Kurssilla ollut kirja oli kiinaksi, joten siinä oltiin kuvia varassa :)



Ylemmän kuvan koru koostui 24 lasihelmestä ja 14 pikkuhelmestä. Ketjuksi laitoin tavallista hopean väristä ketjua. Korusta tulee mieleeni yksi Pariisissa asuva ystäväni. Jos siis antaisin koruilleni nimiä, tämän nimi olisi ranskaksi.



Tämä käsikoru kuuluu samaan "settiin". Jospa tulisi jotkut juhlat pian, että voisin pitää näitä. Vaikkapa omat valmistujaisjuhlat :)

Näiden lisäksi tein pari muutakin korua. Niitä pitää vielä vähän tuunata, en nimittäin ollut tyytyväinen lopputulokseen. Ehkä myöhemmin niistä siis enemmän. Mutta summa summarum, suosittelen kurssia aloittelijoille ja ehkä muillekin, jos inspiratsioon on hallussa :)

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Tumputtaa

Nämä tumput on tehty kaverin miehelle tilauksesta. Pyyntönä oli vihreä-valko-raidalliset tumput. Oletko aivan varma? Lukitaanko vastaus? Ilmeisesti väreillä on tekemistä jonkun urheilufanituksen kanssa...?! En halua tietää tarkemmin. :)

Mä tein sitten vain työtä käskettyä. Toivottavasti kelpaavat, vaikka raidat ovatkin ehkä toiseen suuntaan kuin tumppujen käyttäjä itse oli ajatellut etukäteen. Päädyin tähän lähinnä sen takia, että tumpuista ei menisi tuuli niin helposti läpi. Pakkasesta huolimatta tämä vilukissa vaivautui oikein ulos ottamaan kuvat, kun olin Käpylässä ihanan puutalon vieraana. Eihän tilaisuutta voinut ollut hyödyntämättä.

Malli: Ailin lapaset by Tuulia Salmela. Tein peukalot yksivärisen sijasta 1-1-kirjoneuleena, jotta olisi paksummat peukutkin.
Lanka: Novita 7 veljestä valkoinen ja vihreä
Puikot: 4
Kulutus: 110g
Muuta: En ehkä itse heti valitsisi tällaisia värejä, mutta onhan nämä ihan pirteät.

Kissakuumeeseen helpotuksena paijailin talon kisua (jonka nimi on kuulemma kirkko eestiksi, hmm). Hän oli myös suuri Aili-lapasten ystävä.