Maakuntamatkailua läntisellä Uudellamaalla

Aloitetaan käsityöosuudella ja jatkan sitten matkakuvauksella.

Hopeakerä-blogissa oli taannoin kilpailu, jossa piti arvata Ausiferin lankavarastojen saldo. Olen ollut näissä kilpailussa aika kehno, mutta tällä kertaa insinöörimäinen lähestymistapa tuotti tulosta. Laatikoiden dimensiot x lankojen tiheys = 17,5 kg (tietenkin). Oikea tulos oli 17,625. (Ja oikeasti heitin tuon luvun kyllä ihan hatusta). Palkinnoksi sain lempiväriäni mustaa! Sekä musta hahtuvalanka että kimaltava Sisu-lanka löytävät tiensä tuleviin projekteihin ihan varmasti! Kimalletta mustassa langassa on juuri sopivasti.

On vasta hiljan löytänyt Hopeakerä-blogin, mutta siitä tuli heti ensilukukerran jälkeen vakkariluettavaa. Tällä hetkellä luettavien blogieni määrä alkaa olla jo aivan liian suuri ja kaikkien lukemiseen menee ihan liikaa aikaa. Mutta kun ei millään malta olla lukematta vähempääkään. Kyllä blogiharrastus on addiktoivaa!



Sitten vähemmän lankaiseen maailmaan, mutta kuitenkin vähän sinne päin myös. Olimme nimittäin maanantaina keljun sadepäivän kunniaksi turistimatkalla Suomessa. Kävimme Fiskarsin Ruukissa, josta olin kuullut paljon kehuja. Ilma tosiaan oli hieman surkea, joten kuvailu jäi vähemmälle, vaikka kuvattavaa olisi ollut vaikka kuinka ja paljon. Vierailimme pikkuputiikeissa, söimme ja maleksimme. Reissu oli tosi inspiroiva, koska puotien kädentyöt olivat kyllä omaa luokkaansa ja heti olisi tehnyt mieli ryhtyä vaikka mihin projekteihin!


Parempi kuvia löytyy Fiskarsin omilta sivuilta. Paikkaa voi ehdottamasti suositella käsitöistä ja muotoilusta kiinnostuneille. Auringon paistaessa paikka on varmasti vielä hurmaavampi.


Koska päivä oli vielä nuori Fiskarsin polut koluttuamme päätimme jatkaa lähitienoolla olevaan Raaseporin linnaan (tai Wikipedia). Dissaaja oli viettänyt seudulla lapsuuden kesiään, joten hän tunsi paikat ja toimi matkaoppaana.



Linna on rakennettu jo 1300-luvulla ja paikka missä se kohoaa korkealla kalliolla on aika hienon näköinen. Linnan yhteydessä on myös kahvila, jota suosittelisimme ruokailuvaihtoehtona. Harmittelimme, että olimme syöneet Fiskarssissa, koska linnan yhteydessä olevan kahvilan seisovapöytä oli monipuolisen ja herkullisen näköinen (ja vain 9€/naama).

Tässä vaiheessa jo aurinkokin alkoi pilkistää pilvien lomasta ja tunnelma nousta. Päivämatkakoheena linna on myös suositeltavien listalla.



Seuraavasta kuvasta sen verran, että ko. naisen jalat ovat n. metrin maanpinnasta, mikä ehkä selittää kahjoa ilmettäkin. Ebbu halusi linnakuvaan ja korkealla loikallahan siihen pääsi. Lomafiilistä kintuissa!

Nyt Ebbu ja Dissaaja ovat jo lähteneet omille teilleen ja minäkin lähden tästä vähän kauemmaksi reissuun. Kohteena on Lontoo ja sen lankakaupat. No ehkei ihan niinkään, mutta toivon, että jossain ehdin käymään. Lankakauppavierailua helpottamaan onkin blogi, josta löytää ympäri maailmaa olevia lankakauppoja suomalaisten testaamina. Hieno ja toimiva idea.

Lomabloggailua

Lomallahan ehtii bloggaamaan vaikka joka päivä! Tosin saatan olla pian sähkön ja verkon ulottumattomissa mökkeilemässä, joten normaalibloggaustahti tulee jatkumaan.

Ostin itselleni valmistujaislahjaksi Canonin EOS 1000D -digijärkkärin ja sillä piti päästä heti sitten räpsimään. Vitsi on siistiä! Kiitos äidille ja isälle lahjarahasta!

Olen kutonutkin. Kyseessä on Baktus-huivi, Berry Baktus, joka on syrjäyttänyt kokonaan alpakkapaitaprojektini. Lisää Baktuksesta sitten, kun työ on valmis. Sen verran sanottakoon, että kerran olen sen jo purkanut kokonaan, koska pienessä kuohuviinihuppelissa piknillä kudoin ihan mitä sattuu (eli tuplaverran lisäyksiä). Siinä sitten mietin, että miten on mahdollista, että joku voi ryssiä näin helpon kutomuksen!! No nyt se edistyy mukavasti ja puolet nopeammin, koska silmukkamäärä lisääntyy hitaammin. :)


Kaivarissa kasvoi Berry Baktuksen lisäksi mahtavat kalliot. Jylhää!

Helminaisia

Ebbu ja Dissaaja ovat Helsingissä tämän viikonlopun; heillä alkoi allekirjoittaneen tavoin kesäloma. Ja onko ihanaisempaa, kun Suomen suvi! Lauantaiaamuna heräsimme kukonlaulun aikaan kiitos asunnossamme liidelleen kärpäsen. Onneksi hätä ei ollut tämännäköinen, vaan piipahdimme samantien Hietalandentorin kirpparille, missä kesätunnelma oli vähintäänkin korkealla.

Emme olleet ainoat ulkoilmakirpparille lähteneet.
Huom. taka-alalla olevat nosturit. Muistuttaako ne jonkun muunkin mielestä kuin jotakin suurta romuluista perhettä?! Katselen aina niiden perhe-elämää jotenkin lämmöllä. :)

Viehätyimme suuresti yhdellä ständillä olleesta helmiämpäristä, josta pääsi kauhomaan sormiinsa kivoja helmiä. Peruskrääsää pääasiassa, mutta se ei haitannut.


Käsityöhirmujen plärätessä helmiä Dissaaja keskittyi arvoautojen tsekkailuun. :)


Tässä kotona kuvattua helmisaalista. Näistä möykyistä tulee vielä jotain kivaa. Ebbu osti saman setin; kymmenen helmeä parilla eurolla. Ei nyt ehkä parhain tarjous kaikista, mutta kivoista olosuhteista voi maksaa vähän ekstraa.


Omaan väkertelyyn tulevien helmien lisäksi löytyi valmiitakin koruja:



Ja eihän torireissu olisi mitään ilman trippimehua ja possumunkkia. Ah, Suomen suvea! Häpihäpi-tsoitsoi!

Green is the new black

Kävin ystäväni kanssa pällistelemässä Ylöjärvellä HelmiQ:n juuri avatussa liikkeessä. Kait siellä myydään samaa tavaraa kuin nettikaupassakin. Mutta mielestäni myynnissä oli erityisesti helmiä narussa, helminarusettejä. En tiedä mikä termi on kysessä. (Mutta jos vertaa siihen, että Helmimeressä myydään enemmänkin yksittäisiä helmiä.)

Ihan lupaavan näköistä kamaa kaiken kaikkiaan. Mutta pitihän sitä piipahtaa Helmimeressäkin vielä sen reissun jälkeen.

***

Käyn yleensä lukemassa käsityölehdet kaupungin lehtisalissa, koska asustelen siinä lähettyvillä. Tänään sitten kävin katsastamassa Novitan Syksy 2009 -lehden. Aikas puromaista menoa! Uutuuslankoja näytti kyllä olevan muitakin, mutta ei niin korostetulla tavalla. Itselleni tulee Purosta heti mieleen Noro-langat. En kuitenkaan ihan hirveästi innostunut tästä uutukaisesta. Ihmettelin vielä sitä, kuinka montaa (6) eri väriäyhdistelmää löytyy. Saas nährä tuleeko keksittyä mitään hyvää ideaa, johon sitä Puroa voisi käyttää. En innostunut myöskään uusista malleista. Vaikka Puron voikin korvata jollain muulla langalla, en saanut mitään suuria kiksejä mistään. Ehkä lämpötilat ovat vielä liian korkealla?

Mutta tämä plikka lähtee tulevaksi viikonlopuksi Helsinkiin turreilemaan, elikkäs kamera kaulaan ja kartta käteen, mukavaa kesäviikonloppua kaikille!

Hyvällä tuulella

Sain tässä tovi sitten (leikkimielistä) palautetta, että olenko laiskotellut, kun blogissa on minun osaltani ollut niin hiljasta. Laiskottelu taitaa olla osasyy, toinen syy se, että tämän hetkinen työn alla oleva projekti on aika pitkäpiimäinen (taas näitä).

Olen yrittänyt olla aloittamatta kovin montaa työtä samanaikaisesti, koska sitten nurkkiin jää lojumaan kaiken maailman nyssäköitä, mutta viime viikolla tulleen Novitan myötä ajattelin, että pitää tehdä niitä juttuja, mitä juuri sillä hetkellä haluaa. Tämä alustaakin sitä, että Puro-langat kovasti viehättivät ja halusin päästä kokeilemaan niitä. Ja ehei, mitään valmista ette tule nytkään näkemään vaan pelkkiä keriä.

Olen ollut jotenkin aivan intoa täynnä käsityöjutuista. Ravelryssa olen viettänyt tuntikausia ja pää on täynnä erilaisia ideoita. Toteuttamaan en ole päässyt vielä, on ihan valinnan vaikeus.

Olen usein hyvässä vireessä juhlintaillan jälkeen ja niin tänäänkin. Aamuinen kaupunkikierrokseni oli menestys. Nyt on hurjan mukava fiilis. Anttilasta kävin hakemassa ihanaista Puro-lankaa. Näistä on tulossa ihan vaan uusimmasta Novitasta pipo kaverille. Testipipo. Purojen lisäksi ostin muutaman kerän alennus-Annia, jotka soinuvat hienosti ennestään sängyn alle hankittujen harmaiden Annien kanssa. :)



Samalla kun hain langat kävin Kampissa vähän muutenkin katselemassa alennusmyyntejä. Tähän mennessä en ollutkaan mitään löytänyt, mutta nyt sitten tarttui hyvillä alennusprosenteilla vaikka mitä. Ensin Benettonin liikkeessä oli kaikki puoleen hintaan, ja löysin kauan haaveilemani valkoiset kesähousut. Lisäksi Marimekolta tarttui mukaan saappaat, joita olen pitänyt jo pidemmän aikaan ostoslistallani. Mustavalkoiset Kivi-saappaat maksoivat n. 30e ja uskon, että näille löytyy käyttöä niin jo kesälle kuin talvemmallekin. Ja tokihan näihin pitää tehdä jotkut asiaankuuluvan näköiset mukavat saapassukat.


Päivä on ollut mukava ja hengailimme turistien kanssa Punavuoren pikkukaduilla. Herkuttelua ja hengailua. Hyvän fiiliksen myötä pitäisi varmaan laittaa vaikkapa lotto illaksi, tai onnenbiisi-arvonta. Ensimmäinen ikinä löytämäni neliapilakin puhuu onneni puolesta.

Rokkikassi

Huhhuh, kuinka hiljasta. Ilmoja pidellyt! Siinä syy tämänhetkiseen blogihiljaisuuteen. Ilmeisen yleistä näissä piireissä, että postaustahti hiljenee, kun lämpötilat alkavat nousemaan. No mutta en valita, vaikka koko kesä olisi yhtä helleviikkoa.

Kesällä on mukava tehdä ompelutöitä. Tilasin Amy Butlerin Birdie Sling -kaavat netistä, sillä olen ihaillut söpöjä ja käytännöllisiä laukkuja muissa blogeissa ja Amyn nettisivuilla. Ajattelin lähteä liikkeelle hieman yksinkertaisemmasta mallista, jonka jälkeen voin sitten myöhemmin siirtyä Weekender Bagiin ja muihin hienouksiin. Pienenä alkumaistiaisena ja harjoituksena tein ilmaisohjeesta tämän joogamattopussukan.

Kuten joogamattompussiohjeessa, oli tämänkin laukun ohjeet melkoisen tarkat. Eipähän tullut epäselvyyksiä. (Paitsi yhdessä kohdassa, jonka sitten tein omin säädöin). Laukku on todellakin suuri, oikeastaan valtava. Pienensin sitä hitusen, että en sentään koko elämääni kerralla kantaisi. Lisäksi tein kahvasta kymmenisen senttiä pitemmän, jotta saisin sen olan yli helpommin.

Laukku pääsi heti tositoimiin, kun se oli mukana Ruisrockissa lauantaina. Täydellinen laukku! Juuri sopiva yhden päivän festarireissuun. Koska yöt ovat aika kylmiä, tarvitsee vaatteita ottaa mukaan kasoittain ja Birdie Slingiin ne mahtuivat vaivattomasti. Valokuvat ovat hieman heikohkoja, koska kuvaaminen ei ollut päivän pääasia. (Mutta mielessä kuitenkin :) )

Vielä loppukevennyksenä pieni kuvatehtävä. Etsi seuraavasta kuvasta kaksi käsityöbloggaajaa. :)

Pelkkä papukaijamerkki

Kankaanpainanta on täysin uusi aluevaltaus itselleni. Tosin vielä en kuitenkaan voi puhua aluevaltauksesta, vaan ehkäpä enemmänkin alustavasta tutustumisesta.

Tarvikkeina upouusi painoseula, väriä ja kangakassi. (Plus kasa muuta tarvikkeistoa)

Ensimmäinen kuva harjoituskappaleiden jälkeen. Hhmmmm. Ei onnistunut aivan täysin. En saanut väriä tasaisesti seulan läpi. Missä vika?!? Epäilen, että värini on liian paksua, vaikka myyjä vakuuttikin värin sopivan seulan reikämäärään. Höh. Vedellä lantraaminenkaan ei auttanut asiaan. En vaan osaa.

Voi niitä raukkoja ystäväparkoja, jotka saavat näitä surkeita yrityksiä lahjoiksi. Tämä kassi meni kahvipaketin, suklaan ja viskin siivittämänä Luigi-kissan omistajalle. Omistaja kyllä tunnisti kuvasta mussukkansa! :)

Materiaalipula?! --> Ainakin aikapula

Kammottavaan materiaalin pulaan on jälleen tullut helpotusta merten takaa! Jokin aikaa sitten näpyttelin tilaukseni Amazonille ja viime viikolla paketti sitten lävähti vielä helposti suoraan työpöydälleni (säästyin raivostuttavalta postinhakumatkalta EI_NIIN_LÄHI_postilleni). Jälleen voi kiittää Ravelryä, josta tsekkasin kaikki toteutetut projektit ennen viimeisen enterin lyömistä ja säästin huiman summan rahaa.

Olinkin jo lähes unohtanut, mitä alunperin tilasin, mutta tässä koko komeus: Handknit Holidays,

Sock Innovation ja Runway Knits, sekä muutamia omasta mielestäni parhaita paloja.

Berta Karapetyanin Runway Knits on kirjakolmikon suosikkini, ja voisin tilata sen hypisteltyänikin kirjaa. Toteutettavien listalle voin lisätä alla olevat Seashell Shrugin ja keväisen Pariisin (Springtime in Paris), joka muutenkin on ehdoton suosikkini. (Melkein mikä vuodenaika tahansa käy)

Yritysmaailman puolelta muotisanaksi noussut innovaatio on nyt myös sukankutojien huulilla (puikoilla); tilasinpa siis minäkin Cookie A:n Sock Innovation -kirjan, vaikka en mikään sukkahirmu olekaan. Nämä mallit ovat vakuuttaneet vähemmän sukkuhullunkin. Kai-meit ovat suosikkini.

Pakettia avatessani ehkä hieman yllätyin tästä viimeisestä kirjasta, jotta mikähän päähänpisto tämä oli. Eli Melanie Falickin kirja Handknit Holidays: Knitting Year-Round for Christmas, Hanukkah, and Winter Solstice (nimihirviö!) tarjoaa juuri sitä mitä lupaa eli joulu- ja hanukkaohjeita! Tokihan olen enemmän talvineuloja, joten ehkä tämä ostos sillä voidaan kuitata. Söpöt ballerinat täggäsin kirjasta suosikikseni. Ainakin kirjaa voi kiittää runsaasta valikoimasta!

Näiden lisäksi vanhana partiolaisena tilasin muutaman solmukirjan, joista sitten vaikka myöhemmin lisää.

Korustelua

Laajennan bloggausaihepiirejäni korukategoriaan. Viikonloppuna juhlittiin ystäväni häitä ja juhlan kunniaksi tarvitsin violetin hameen kanssa jotain sopivaa kimaltavaa. Viime ajat olen ystävieni iloksi kantanut puistoretkillemme suhteellisen laajan helmivarastoni. Nolon mummovirkkaamisen sijasta olen sitten pujotellut helmiä vaijereihin. Ne on vaan kateellisia... :)

Ensimmäinen esittelyssä oleva koru on siis kaikessa yksinkertaisuudessa vaijeriin pujotettuja violetteja ja harmaita helmiä (nyt on kyllä pahasti koruterminologia hukassa) ja lasihelmiä. Eikö kaikki pikkunappulat, missä on reikä keskellä, ole helmiä? :)))


Tutustuin samalla monista korublogeista tuttuun haasteeseen eli kuvaamiseen. Tästä kuvasta korusta saa hyvän käsityksen, mutta samalla tutustuu metallikannella olleisiin roskiin. Äh.

Olen ihastunut näihin lasihelmiin, koska ne sopivat niin kaikken väristen vaatteiden kanssa. Nehän aina toistavat alla olevan vaatteen väriä, mikä on kovin kätsyä. Minulla kun eriväristen vaatteiden kaudet vaihtuvat usein.

Sormus on valmiiseen pohjaan tehty. Elehtiessä sormus helisee mukavasti ja tykkään senkin takia siitä paljon.

Vaijeri on pitkä, joten sitä voi pitää kaksinkerroin tai yksinkerroin, kun vaateeseen sopii paremmin pidempi koru.



Seuraavaksi setti tarvitsee ranneketjun. Ja korvikset. Aloitteleva koruisti on täynnä uusia, tulevia projekteja! Tuttua neulepuolelta! :D

Valmista kauraa

Vaikka kesällä neulominen on hieman verkkaisempaa, sain uuden boleron valmiiksi melko kivuttomasti ja nopeastikin. Malli on yksinkertaisuuden huippu ja hyvän niin! Se on Fitted knits -kirjasta, josta olen nyt vauhkonnut varmaan viimeisesä viidessä postauksessa. Ehkä olisi aika keksiä joku uusi juttu.

Väri on yksi lemppareistani, joten luultavasti tämä menee käyttöön. Suomen oloissa 3/4-hihainen paita on kuitenkin hieman epäilyttävä pituus, sillä lämpimällä kelillä villa on liian kuuma ja kylmällä kelillä 3/4-hihat eivät riitä mihinkään. Ehkä seuraavaksi neulon irroitettavat hihanjatkeet tai pitkät kämmenikkäät.

Kirjan mallissa bolero on tehty kahdesta eri väristä, mikä on myös kivan näköinen. Mitä enemmän olen katsellut tuota pinkin ja sinisen liittoa, sen mukavammalta se näyttää. Tosin ehkä ihan hyvä päätös, että tein vain yhdestä väristä, sillä sini-pinkki-yhdistelmä tuo lisähaastetta muuhun pukeutumiseen. Tai sitten ei vaan pitäisi miettiä näin tarkkaan ja laittaa kaikki värit yhtä aikaa päälle. :)

Lanka on melko perussettiä, eli SandnesGarnin Smart-lankaa, jotka ostin Lankaideasta. Se on ihan perusmukava neuloa, mutta joissakin kohti neuleen pinnasa on yllättävän paljon sellaista höttöä karvaa. En tiedä onko vika langassa vai olenko vaan osannut hinkata pintaa sohvan kulmaan tai hautonut liikaa käsissäni.

Malli: Two (one)-tone ribbed shrug by Stefanie Japel
Lanka: SandnesGarn (4627)
Kulutus: 186 g
Puikot: 4 pyörö

Yllä olevassa valokuvassa ilme on melkoisen tuima. Ehkä hymyä alkaa vähitellen pukkaamaan esiin, kun flunssa on taas mennyt yhden askeleen parempaan suuntaan. Jos siis vertaatte tämän postauksen tunnelmaa viime postaukseen, voi rauhoittumista jo havaita ;) hihih. Mutta katsokaa kuinka vihreää siellä on!!

Voi räkä!

P*rkeleen Suomen kesä! Hetken jo luulin, että kesä on kesä eli lämpöä riittää. Kunnes tällä viikolla totuus iski päin kasvoja. Peruskesähän se sieltä tulee. Suomen kesähän on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen. Koko kevään syyssää; vettä sataa kuin Esterin perseestä ja kaikkia v*tuttaa.

No onhan se amatöörimäistä edes kuvitella, että Suomen kesä olisi oikeasti lämmin ja kesäinen. Ihan kuin tämä olisi ensimmäinen Suomessa vietetty kesä?!? Mutta vielä amatöörimäisempää on vilustua! Painelin tässä yksi päivä töihin ilman takkia ja sieltähän se flunssa iski päälle.

Sikäli hyvä viikko olla kipeänä, sillä ilmat nyt ovat mitä ovat. Nyt ainakin riittää aikaa käsitöille. Mietinkin tässä yksi päivä, että mitä kylmemmät ilmat, sitä enemmän neulomuksia. Suoraan verrannollisia. Todisteena siitä, sain boleron valmiiksi. En ole vielä päässyt sitä kuvaamaan, sillä se valmistui eilen ja malli on tällä hetkellä räkäinen punanenä, joten ehkä sitten ensi viikolla siitä enemmän.

Kipeänä pitäisi varmaan maata vaan sängyssä ja parannella itseään. En vaan malttanut yhtään istua paikallani, joten käväsin eilen Eurokankaassa. Ajattelin ommella joogamattopussin. Ohjeen kaivoin netistä, Amy Butlerin ohjeiden joukosta. Piti pariin otteeseen tavata ohjeita ennenkö täysin sisäistin ohjeiden kulun. Hetken ajattelin, että helpommalla pääsen, jos vaan surruuttelen oman pään mukaan ja katson sitten lopuksi mitä sain aikaan. Koska näinkin on useasti tapahtunut. Ompelusten käyttö on silloin ollut vähäistä, joten päätin yrittää seurata ohjeita tarkahkosti.

Ihan kiva siitä kyllä tuli. Sisäpuolella on vielä keltainen vuorikangas, joka mukavasti vielä vahvistaa bagia ja pussin pääliosassa on taskut. Varmasti menee käyttöön.

Ostin eilen myös painoseulan ja muita asiaankuuluvia tarvikkeita. (Tampereen Harraste-kaupasta) Hieman jo kokeilin sitä, mutta menee kyllä muutama pikku hetki ennenkö saan tehtyä mitään esittelemisen arvoista. Sabluunan teko on luultavasti haasteellisin tehtävä. Jatkoa seuraa siis.

Asiasta kolmanteen, nukuin muuten viime yön valkosipulit sukissa! Ei toiminut. :D

Kesäisen herkkää mustaa

Valokuvaajan taitoni ovat koetuksella uusimman projektin kanssa. Tässä paras otokseni mustan harmaista palmikoista. Pienet ja isot kaapelit alkavat olla tehtynä, eli työn innostavin vaihe, ja jäljellä olisikin sitten ihan sileää neuletta. Saas nähdä, miten tytön käy.

Aiemmin olen tainnut todeta, että kesä- ja kevätneulomukset ei ole oikein juttuni. Niinpä varmaan kesänkin ajan kudon vaatteita ja asusteita syksyn ja talven pimeyteen ja kylmyyteen. Tämä kesäisen herkkä alpakkaneulos on siitä hyvä esimerkki.


Työssä on sileä neule -haasteen lisäksi toinen mahdollinen kompastuskivi. Lanka hupenee nimittäin uhkaavasti. Jotta langan saaminen ei olisi liian helppoa, niin tietenkin kyseessä on kevättalvella hankkimani alpakkalanka Joensuun tilalta.

Tähän mennessä oli kaksi kerää mennyt ja kolme vielä jäljellä. Tiukkaa tekee siis. Toisaalta, eipä olisi varmaan hullumpi idea käydä tsekkaamassa Pälkäneellä tilan kesäkunto, koska jo talvella siellä oli ihastuttavaa, niin kesällä varmaan vielä idyllisempää. (Puhuu kesäihminen)


Torstaina hain jo uskallusta lähteä Ursulaan Helsingin neulojien kuukausitapaamiseen. Jotenkin harmittavasti sain kuitenkin töistä kyydin kotiovelle ja kaatosateessa tuntui mukavammalta jäädä kotiin kyyhöttämään. Sade ei ole mun kamu. Ehkä sitten ensi kuussa.

EDIT: Voi hyvänen aika! Siivoilin lankanurkkiani tulevien illanistujaisten pelossa ja löysin kolme vyyhteä mustaa alpakkaa! Ehkei sittenkään tarvitse pelätä langan loppumista!