Matkalla Kalliossa

Kässäblogeja pidempää lukeneena ei ole voinut olla törmäämättä erilaisiin lankakauppahehkutuksiin. Viime viikonloppuna käytiin Ebbun kanssa Korkeavuorenkadulla lankakauppa Menitassa ja koska perjantai-iltapäivällä oli aikaa, lähdin seikkailemaan Kallioon. Seikkailemaan sen takia, että aina vieraammassa ympäristössä pääni menee pyörälle ja eksyn. Tällä kertaa en suuremmin eksynyt, vaan suhasin eestaas bussilla Hämeentietä ennen kuin pääsin Priiman ovelle. Lueskelin siellä sitten kirjoja ja hypistelin lankoja. Pidempään viivyin Noro-hyllyn luona, mutta koska minulla ei ollut selvää visiota, mitä niistä alkaisin tekemään, jäi nämä arvokkaat langat vielä odottamaan ostajaansa.

Vähän sitten summamutikassa ostin syksyisiä lankoja sängyn alle odottamaan, Epäilijän ilahduttamiseksi jossei muuten.

Harkinnassa tästä harmaasta Fritidsgarnista on jotkut tumppuset tms. Jälleenlämmittelin Facebookissa ystävyyttäni vaihtarikaveriini ja mieleeni pälkähti, että kolmisen vuotta sitten lupasin kutoa hälle sukat/tumput (kunpa muistasin kummat?!) synttärilahjaksi. Onneksi joulukuun 19. päivään on vielä aikaa!

Nämä Fusion-langat lähti mukaan ihan vain ihanan pehmeytensä ja minulle niin ominaisten värien takia. Liekö nuo sitten tarpeeksi hyviä syitä lisätä sängynalusen varastoarvoja?!

Siinä sitten kun pyörin nälkäkin yllätti ja aloin hakea ruokapaikkaa ja päädyin syömään subia. Koska olin yksin liikenteessä piti mukaan käydä hakemassa lukuseuraa. Mikään R:llä löytyneistä käsityölehdistä ei oikein napannut, joten sorruin Gloriaan, varsinkin kun niitä sai vielä kaksi yhden hinnalla. Oi, miksi...

Jotenkin en ollut yhtään oikealla fiiliksellä lukeakseni 1000 euroa maksavista kelloista tai Viivi Avellanin aakkosista. Lisäksi kylkiäisenä tulleen lehden olin jo selannut aivan tarpeeksi syväluotaavasti salilla pyöräilyn lomassa. Aloin potea huonoa omatuntoa moisesta tulhaavaisuudesta.

Ehkä kyseessä oli hieman huono omatuntoni, joka hätyytti minut syömisen jälkeen suuntaamaan ruokapaikkaani vastapäätä olevaan Ekokauppaan, sillä jo pitkään olen miettinyt ostavani pesupähkinöitä ja kokeilevani niitä pyykinpesuaineen korvikkeena. Mukaan lähtikin sitten laatikollinen Samu-pesupähkinöitä, jotka ovat aivan huisin söpöjä. Koruntekijä minussa heräsi samantien, kun tutkin ostoksiani. Näistähän saisi aivan mahtavia koruvirityksiä! Ehkä testaan taitojani, kun ensimmäiset pähkinät on koepesty, jos niiden ulkomuoto suinkin säilyy yhtä hurmaavana työuran loppuun asti.

Kotona sain tietenkin vastaani riemunkiljahduksia, kun esittelin uusia hankintojani! Kuuleman mukaan pesukoneeseen ei laiteta samaan aikaan Epäilijän kauluspaitoja ja pähkinöitä. Luulenpa kuitenkin, että tässä pätee se, että joka lataa koneen ja laittaa sen päälle päättäköön myös käytettävän pesuaineen. Noh, ehkä minä ensin vähän testailen näitä jollain omilla treenikamitsuillani.

Vielä sitten illemmalla palatessani huonon omantunnon aiheuttaneen Glorian sivuille ilahduin positiivisesti. Siellähän huippumallien ja turkisten kanssa sulassa sovussa löytyi pieni juttu PESUPÄHKINÖISTÄ. Jes!