Olen mä kutonutkin!
Viimeisillään on tämä pääsiäisenä aloitettu keltainen mytty, joka nyt aivan liian usein löytää itsensä laukun pohjalta unohdettuna tai lattialta sohvan nurkasta hyljättynä. Se polo on ihan surullinen, kun hivelen ja ihailen uutta ystävääni.
Uusi ystäväni on vielä ihan kerällä. Se on pehmoinen ja sen musta väri on musta, mutta silti silti niin eläväinen väriltään. Hivelen, kerin lankaa, suunnittelen, lasken, luen ohjetta maistellen sen eri vaiheita, hypistelen, mittailen ja saan tehdä kaikkeni, että en vielä aloittaisi mallitilkun tekemistä. Olen päättänyt, että keltainen mytty pitää ensin saada valmiiksi.
Miksi iskee aina tämä sama fiilis melkein valmiiden töiden kanssa. Mielenkiinto hiipuu ja laskee eksponenttiaalisesti mitä lähemmäksi työ tulee valmistumistaan. Taistelen mytyn vuoksi!
Viimeisillään on tämä pääsiäisenä aloitettu keltainen mytty, joka nyt aivan liian usein löytää itsensä laukun pohjalta unohdettuna tai lattialta sohvan nurkasta hyljättynä. Se polo on ihan surullinen, kun hivelen ja ihailen uutta ystävääni.
Uusi ystäväni on vielä ihan kerällä. Se on pehmoinen ja sen musta väri on musta, mutta silti silti niin eläväinen väriltään. Hivelen, kerin lankaa, suunnittelen, lasken, luen ohjetta maistellen sen eri vaiheita, hypistelen, mittailen ja saan tehdä kaikkeni, että en vielä aloittaisi mallitilkun tekemistä. Olen päättänyt, että keltainen mytty pitää ensin saada valmiiksi.
Miksi iskee aina tämä sama fiilis melkein valmiiden töiden kanssa. Mielenkiinto hiipuu ja laskee eksponenttiaalisesti mitä lähemmäksi työ tulee valmistumistaan. Taistelen mytyn vuoksi!
2 kommenttia:
Kuulostaa niin kovin tutulta! :)
Kiitos vastavierailusta ja tervetuloa uudelleen! Kuulostaa hirmu tutulta, mulla on ehkä kymmenen melkein valmista työtä... Pitäis joskus oikein ottaa asiaks tehdä ne loppuun. Ehkä vielä joskus :)
Lähetä kommentti