Ei siis "kehruukurssin satoa", koska sadosta ei voida tässä tapauksessa puhua monikossa. :)
Kirjoitinkin jo aiemmin, että olin viikonloppuna (värttinä)kehräyskurssilla. Kyllähän kissafanin pitää osata kehrätä! Hrr, hrr... :) Kurssi oli Helsingin työväenopiston järjestämä. Alunperin se oli kakkosvaihtoehtoni, koska ykkösenä olisin halunnut päästä helmityökursille, mutta olivat niin täynnä.
Täynnä oli nyt tämäkin kurssi ja kieltämättä oli kiva tutustua vähän muihinkin käsityöhörhöihin, koska olemme Ebbun kanssa kuitenkin aika kaksin jutskailtu kaikista hommista ja blogisfääri on kuitenkin vain blogisfääri. Jatkossa pitää kurssittautua enemmänkin ihan vaan kurssien sosiaalisen puolenkin takia.
Ensin kurssilla oli teoriatunti, jossa kerrottiin, mitä välineitä pitäisi ostaa. Nojuu, kiireessä sitten kävin Hobby Pointista hakemassa villaa (sen alpakan villan lisäksi). Värttinän oston olin päättänyt jättää kurssin jälkeiseen elämään. Ostin punaista merinovillaa ja violettia suomenlampaan villaa. Olen käynyt Hobby Pointissa nyt yhteensä kolme kertaa ja joka kerta olen saanut sieltä huonoa palvelua... Ihmettelen, koska yleensä kässäkauppojen henkilökunta on niin avuliasta. Aion kokeilla paikkaa vielä muutaman kerran, koska siellä on kyllä tosi hyvät valikoimat. Lisäksi Kamppiin on niin helppo ohikulkiessaan aina poiketa, mutta toivoisin kyllä hieman enemmän innostusta ja asiantuntemusta kaupan henkilökunnalta.
Kurssilla aloin sitten opiston painavalla (n. 50g) alapainoisella värttinällä kehrätä... Ja noh, kärsimättömyyteni ei ole ehkä omiaan kehräämisessä. Saman tien sain luovuttaa punaisen merinovillan kanssa, koska se oli aloittelijan näpeilleni aivan liian liukasta (niinkuin ope oli varottanut teoriatunnilla). Violetin suomenlampaan villan sentään sain joten kuten lankautumaan.
Syntynyt lanka oli suhteellisen paksua, joten sitä ei kannattanut alkaa kerrata, vaan siitä tuli valmista kerrasta. Kehräyksen jälkeen langan kierteisyyttä vähennetään kastelemalla se n. 80 asteisessa vedessä vähintään 10 minuttia. Oma keräni oli vielä kastelunkin jälkeen aika kierteinen, joten kuivattamisessa oli apuna vielä paino, joka suoristi lankaa entisestään.
Toisen kurssi päivän käytin pääasiassa karstaamiseen, koska ajattelin nyt vielä olla investoimatta karstoihin, joten minun piti saada kaikki alpakan ja lampaan villani kehräyskelpoiseen muotoon.
Nyt kun lanka vihdoin oli kuiva, pääsin ottamaan omasta pikkukullastani kuvan. Mahtavat 53 grammaa söpöä efektilankaa! (ja ananas.)
Kirjoitinkin jo aiemmin, että olin viikonloppuna (värttinä)kehräyskurssilla. Kyllähän kissafanin pitää osata kehrätä! Hrr, hrr... :) Kurssi oli Helsingin työväenopiston järjestämä. Alunperin se oli kakkosvaihtoehtoni, koska ykkösenä olisin halunnut päästä helmityökursille, mutta olivat niin täynnä.
Täynnä oli nyt tämäkin kurssi ja kieltämättä oli kiva tutustua vähän muihinkin käsityöhörhöihin, koska olemme Ebbun kanssa kuitenkin aika kaksin jutskailtu kaikista hommista ja blogisfääri on kuitenkin vain blogisfääri. Jatkossa pitää kurssittautua enemmänkin ihan vaan kurssien sosiaalisen puolenkin takia.
Ensin kurssilla oli teoriatunti, jossa kerrottiin, mitä välineitä pitäisi ostaa. Nojuu, kiireessä sitten kävin Hobby Pointista hakemassa villaa (sen alpakan villan lisäksi). Värttinän oston olin päättänyt jättää kurssin jälkeiseen elämään. Ostin punaista merinovillaa ja violettia suomenlampaan villaa. Olen käynyt Hobby Pointissa nyt yhteensä kolme kertaa ja joka kerta olen saanut sieltä huonoa palvelua... Ihmettelen, koska yleensä kässäkauppojen henkilökunta on niin avuliasta. Aion kokeilla paikkaa vielä muutaman kerran, koska siellä on kyllä tosi hyvät valikoimat. Lisäksi Kamppiin on niin helppo ohikulkiessaan aina poiketa, mutta toivoisin kyllä hieman enemmän innostusta ja asiantuntemusta kaupan henkilökunnalta.
Kurssilla aloin sitten opiston painavalla (n. 50g) alapainoisella värttinällä kehrätä... Ja noh, kärsimättömyyteni ei ole ehkä omiaan kehräämisessä. Saman tien sain luovuttaa punaisen merinovillan kanssa, koska se oli aloittelijan näpeilleni aivan liian liukasta (niinkuin ope oli varottanut teoriatunnilla). Violetin suomenlampaan villan sentään sain joten kuten lankautumaan.
Syntynyt lanka oli suhteellisen paksua, joten sitä ei kannattanut alkaa kerrata, vaan siitä tuli valmista kerrasta. Kehräyksen jälkeen langan kierteisyyttä vähennetään kastelemalla se n. 80 asteisessa vedessä vähintään 10 minuttia. Oma keräni oli vielä kastelunkin jälkeen aika kierteinen, joten kuivattamisessa oli apuna vielä paino, joka suoristi lankaa entisestään.
Toisen kurssi päivän käytin pääasiassa karstaamiseen, koska ajattelin nyt vielä olla investoimatta karstoihin, joten minun piti saada kaikki alpakan ja lampaan villani kehräyskelpoiseen muotoon.Nyt kun lanka vihdoin oli kuiva, pääsin ottamaan omasta pikkukullastani kuvan. Mahtavat 53 grammaa söpöä efektilankaa! (ja ananas.)
5 kommenttia:
No ootpas taitava! Mäkin haluuun!!
Noh, taitoa pitää vielä vähän karttua, jotta voisi taitavaksi sanoa, mutta hauskaa tehdä jotain ihan alusta alkaen itse.. Saat testata joku kerta...
Teille on jotain blogissani. :o)
Peppiina, saitkos paketin? Yritin tähdätä pääsiäiseksi:o
Sny: Arvaa! nyt ketuttaa. Meidän posti on muuttanut jonnekin tuhansien kilometrien päähän (en liiottele yhtään). Tänään halusin ennen lomaa mennä hakemaan paketin ja otinkin asiakseni lähteä vaeltamaan sinne postille (koska sinnehän ei meiltä mene julkisia lainkaan). TODETAKSENI että "tänään suljemme jo klo 18". Eli arvaa harmittaako. ...tuttaa!
Noh odottaahan se siellä.
Lähetä kommentti