Nais- ja miesvoimistelua

Annoin ehkä edellisessä postauksessa laiskahkon kuvan omasta osallistumisestani parvekkeen rakennusprojektiin. Tokihan minäkin olen osallistunut, joten miesvoimistelun lisäksi naisvoimistelu on pitänyt linjoja kunnossa. 

Tähän mennessä olemme tuoneet 100 litraa multaa; ilman autoa lähi-Prismastamme, kesäpartsimme kukoistusta takaamaan. Tokihan lähiö-Espoossakin voi elää ilman autoa; nämä kuvat, jos mitkä sen todistaa!

Lastauksen onnistuttua loppu on vain tasapainoilua kotiin.

100 litraa multaa painaa paljon! Sivuhuomatuksena.

Baden-baden-tyyny ei niinkään.

Alkukesän tunnusbiisi.

Pojat vetristymään päin

Meillä ei ole lapsia. Meillä ei ole kissaa (, vaikka niin kovin haluaisin, edes karvattoman). Meillä ei ole uutta asuntoa, mitä voisi nakuttaa. MUTTA meillä on pojat. Poikiin voi käyttää paljon, paljon sitä ylimääräistä (!?) energiaa mitä kumpuilee.

Työpäivän matka kotiin menee parvekkeen kautta aina, koska on tarkistus siitä, mikä on päivän kunto parvekepuutarhassamme.

Ja pojathan alkavat olla vetristymään päin:

Kahdessa kerroksessa näitä kasvattelemme:

Voin vaan kuvitella mitä lapsenkasvatuksellisia dilemmia ihmisille tulee, meille tämä intensiivinen poikain kasvatus on jo huvittavissa sfääreissä. Olemme nyt kuitenkin päässeet yhteisymmärrykseen lannoituksen määrästä, poikayksilöiden määrästä rajallisessa tilassamme, ruukkujen koista, ulko- vai sisäkasvatuksen mahdollisuuksista, mullan määrä / ruukku, mullan laatu / ruukku jne... 

Ennen kuin näin pitkällekään pääsimme oli muutama ilta miesvoimistelua.

Ja mikäs siinä ilta-auringon laskiessa oli baileyssiään siemaillessa seurata jumppaa. :) 

Tahmeaa

Vapun kunniksi pikkuvaimo valmisti kakun. Ideanahan Turkinpippurimangokakku on ihan loistava; vappuisan kupliva ja jännä. 

Jännähän siitä tuli! Ei mennyt niinkuin Strömsössä -hengessä. 

Piknik-liinalla pelonsekaisin tuntein seurattiin villin salmiakkikoristejoukon uhkarohkeaa slalomia mangoluisteluareenalla.

 

Kakku oli kerrassaan sanoinkuvaamaton, mutta yritän kuvailla kuitenkin: äglömagea, iljettävä, täynnä yllätyksiä,  vetelä, tahmea... Tästä opittiin, että "jännä resepti" ei useimmitenkaan toimi. Jatkossa taidan pidättäytyä perinteisimmissä herkuissa.