sunnuntai 19. elokuuta 2012

Köyhä karviaishillo

Mehutalkoista jäi karviaismäskiä, jolle piti löytää käyttökohde. En erityisemmin pidä karviaisesta sellaisenaan, joten mielin lisätä jotain sen sekaan.

Köyhän miehen lakkahillo -ohje kuulosti mielenkiintoiselta, joten se valikoitui testattavaksi. Omani taitaa olla vielä tästä ohjeesta köyhempi, koska parhaat maut oli jo mehustettu pois. :)


Köyhä karviaishillo
½ litraa karviaismäskiä (mukana myös sitruunan ja mintun rippeet)
500 g porkkanoita
muutama dl vettä 
500 g sokeria

Keittelin marjoja ja raastettua porkkanaa aikani kattilassa. Lisäsin sokerin ja keittelin taas lisää. Purkitin. 

Lakkahilloksi tätä en uskaltaisi kutsua. Värikin minun hillossa vähän likainen. Maku oli kuitenkin mieluisa ja eiköhän tämä hienosti taas tämäkin maustamattoman jugurtin mausteena mene. Lakkahillossa tykkään lakan siemenistä ja tässä hillossa myös siemenet kivasti raksuvat hampaissa. 

lauantai 18. elokuuta 2012

Mehutalkoot

Viime viikonloppuna kokoonnuimme Ebbun kanssa vanhemmillemme mehutalkoisiin. Tarkoituksena oli keittää mehumaijakaupalla mustaviinimarjamehua,  mutta koska tilanne puskissa oli vähän niukka, piti projektia laajentaa.

Ostettiinkin lisäksi lodjullinen mansikoita ja tyhjennettiin lisäksi karviaispuskat ja raparperiviljelmät. 


Suuremmilta palovammoilta vältyttiin siinä höyrystellessä ja keittäessä ja mehua tuli kiitettävästi molemmille. Mustaviinimarjamehua vähemmän, mutta muita mehuja sitten sitäkin enemmän. 

Karviaismehu, raparperimasikkamehu ja mustaviinimarjamehu. Ah, mitä värejä! 


Pulloja emme kumpainenkaan olleet ehtineet kerätä, joten Ebbu kipaisi hermojaraastavalta reissulta Ikeasta pulloja. Oli vaivansa väärti! 

Ohessa vielä reseptit näihin erikoisempiin. Mustaviinimarjamehu ei paljon miettimistä vaatinut :)


Karviaismehu keittämällä 
Ämpärillinen karviaisia
3 sitruunaa
2 puskaa minttua
3 kg sokeria

Raparperimansikkamehu keittämällä 
Ämpärillinen raparperia
Laatikollinen mansikoita
2 vaniljatankoa
2 kg sokeria


Keitellään kaikkia aineksia sokeria lukuunottamatta. Sen vaan näkee, milloin keittämistä ei tarvitse jatkaa. Siivilöidään pelut pois keitoksesta. Kiehautetaan mehu kera sokerin ja pullotetaan. 

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Lempiruoka

Käsillä tekeminen rajottuu edelleen ruoan tekemiseen. Neulomukset odottavat kylmempiä kelejä ja pimeitä iltoja. Eikä siinä mitään valittamista, sillä maukkaita ruokia on aina ihan parasta tehdä.

Opiskelujeni aikana asuin vuoden Meksikossa Guadalajarassa, jossa rakastuin meksikolaiseen ruokaan. Silloin en valitettavasti ollut vielä mikään kokkikolmonen ja ruokaharrastus keskittyi enemmänkin syömiseen. Nyt harmittaa hieman, sillä jos olisin ollut hieman kiinostuneempi myös siitä ruoan tekemisestä, voisi nyt olla enemmän jippoja meksikolaisen ruoan tekemisessä. Noh, jälleen kerran, onneksi meillä on internet ja meksikolaiset ystävät.

Suomessa meksikolaisen ruoan löytäminen on melkoisen vaikeaa. Ravintolat keskittyvät enimmäkseen texmex-tyyppiseen ruokaan kuin aitoon meksikolaiseen. Eikä texmexissäkään mitään vikaa ole, mutta on niissä vaan vissi ero. Helsingissä on Patrona niminen ravintola, joka on todella hyvä paikka. Suosittelen, siellä on kyllä maukasta ruokaa.
Hankalaksi homman tekee se, että raaka-aineita on vaikea saada. Tavallisesta kaupasta saa korkeintaan yhdenlaista chiliä. Kaupan tortillat eivät ole tortilloita nähneetkään. Eikä täydellistä quesadilla-juustoakaan ole löytynyt. Pitää siis hieman improvisoida ja tilata netistä puuttuvat raaka-aineet.



Tortillat valmistetaan perinteisesti masa harina jauhoista. Niitä on hieman vaikea löytää Suomesta. Tosin nykyään ainakin Ruohonjuuresta löytyy Cool chile -merkkistä, josta tehtynä tortillat onnistuvat ihan hyvin. 

Masa harina tortillat (noin. 10kpl)
2 dl jauhoja
1 dl lämmintä vettä
hieman suolaa (jos haluaa)

Sekoita aineet keskenään. Vaivaa taikinaa hetki. Pyörtä taikinan paloista hieman pienempiä kuin golf-pallot. Kaulitse tai käytä tortilla-paininta. Kuumenna pannu (mieluiten valurautainen) ja kuumenna lätty molemmin puolin. Laita valmiit tortillat liinan alle odottamaan.


Perinteisen salsan lisäksi teimme salsa verdeä, mitä en ollut aikaisemmin tehnytkään. Ohjeen bongasin Tasty Kitchen -sivulta. Siitä tuli kyllä ihan mielettömän hyvää, suosittelen! Maku on tulinen, mutta silti erityyppinen kuin toisessa salsassa. Salsaan tulevia tomatilloja on hieman vaikea myös löytää.


Alla olevan kuvan salsa reseptin olen täällä jo aikaisemmin jakanut. Suosittelen tätäkin!





Lopuksi kaikki ruoka-aineet yhteen ja ääntä kohti. Piti nopesti vielä napata kuva valmiista setistä ennenkö aloitettiin kunnon syöpöttely.

maanantai 6. elokuuta 2012

Voi voi voita

Mähän olen hippiäisyyksissäni näitä margariinin kammoksujia. 

Leivän päällä voi on ihan ok, mutta usein ärsyttää sen vaikea levitettävyys. Tämänpä ja kokeilunhalun vuoksi pitkään listalla on ollut kotitekoinen margariini tai whatsoever levite. 


Levite
100g voita
1dl (kylmäpuristettua) öljyä
1dl vettä
1 valkosipulinkynsi
persiljaa
ripaus suolaa

Anna voin pehmetä ja vatkaa se tasaiseksi. Lisää vatkaten öljy ja vesi. Lisää mausteet.

Tein niin kuivia sämpylöitä, että oli äkillinen tarve levitteelle. Meillä ei ollut suositeltua kylmäpuristettua öljyä kuin oliivista, jonka luottoystäväni tyrmäsi tässä käyttötarkoituksessa voimakkaan makunsa takia. Siksi käytinkin ihan tavallista rypsiöljyä ja toimi vallan hyvin.

Maku?
- Herkullista! Napsimme hapankorppuja ihan vain saadaksemme vielä aina vähän lisää levitettä :)
Seuraavaksi ajattelin vaihtaa mausteeksi jotain muuta, ehkä aurinkokuivattua tomaattia (joka on Bonjour-levitesuosikkini).
Ystäväni ja kirjallisuuslähteet kertovat, että levite säilyisi jääkaapissa pari viikkoa.

Miksi siis ostaa kaupan epämääräisiä prosessimössöjä, joita margariiniksikin kutsutaan, kun taivas on avoin kotitekoisille levitekokeiluille! :)