tiistai 24. elokuuta 2010

Vieläkin kaukana neuleista

Voi keskeneräisyyden keskeneräisyys. Kesä ei kyllä todellakaan helpottanut keskeneräisten töiden määrää. Varsinkin vauvoille tehdyt potkupuvut ja muut härpäkkeet alkavat vähitellen mennä pieniksi, Lapset ilmeisesti kasvavat melko nopeasti, joten toivottavasti lähipiiriin syntyisi lisää vauvoja! Mieluusti tyttöjä, kiitos! Tai meneehän se vaaleanpunainen kai nykysin pojallekin. :)  

Viimeksi bloggaamani arkku alkaa olla jo viime metreillä. Kesäloma, ruoste ja väärien työkalujen valitseminen hieman hidasti työn etenemistä. Niistä lisää myöhemmin.


Keskeneräinen on myös kämppäkin vielä. Pientä viilausta vielä tarvitaan. Tauluja seinältä, muutama matto ennen kylmiä talvikelejä ja keittiön kaappien maalaamista ja hiomista. Kämppä on 50-luvulta ja keittiövälikön kaapit ovat mitä luultavammin siltä ajalta. Ne siis tarvitsevat hieman väriä ja hiomista pintaan. Lisäksi väliosa tarvitsisi uudet kaakelit tai tasoittamisen. Tästä asiasta ollaan taloudessa tosin vielä kahta mieltä.

 


Kuinka vaikeaa voikin olla hankkia valkoinen riittävän suuri taustapaperi valokuvalla. A3 on liian pieni. Pitäisi varmaan alkaa työskenteleen jossain suunnittelutoimistossa, missä on valkoista paperia rullalla..
Viimeisenä kuva keittiön kaappien saranoista. Kaikki kaapinovat ovat oikeilla paikoilla ja oikein(?), mutta saranoita jäi jäljelle iso läjä. Onko vika meissä vai Iskun logistiikkajärjestelmässä?

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Syksyn villakausi alkakoon

Ennen muuttoa saimme viela rapattya kuvat ystavalle valmistuneesta syyshuivista. Siksi siis tama itselleni epatyypillinen sininen vari, blondi kantajansa hehkuu varmasti paremmin taman varin laheisyydessa.

Tama  ohje on ollut jo pidemman aikaa odottavana listallani ja sopivasti tulleet kolmikymppiset innoittivat sitten tikuttamaan taman taas supervauhdilla muutamana paivana ennen juhlia.
Malli: Destroyed Cowl by Martha Merzig 
Lanka: Novita Nalle, aloevera kaksinkertaisena
Sukkapuikot: 4,5 mm
Muuta: helppoa kudontaa autoon, kahvilaan, yms julkisiin paikkohin

Huivi tehdaan sileana neuleena ja yhdistetaan saumattomaksi silmokoiden, minka jalkeen pudotetaan molemmista reunoista kolme silmukkaa lapi koko neuleen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan  tama ohje miellyttaa minimalistista neulesilmaani.


 

Vaikka olen useampia vuosia jo neulenut, niin eipa ole eteenitullut viela ohjetta, jossa olisi silmukoitu. Paasin siis opettelemaan tekniikan ja muutaman nettihaun jalkeen onnistuin paasemaan karryille tekniikasta. Kiitos Koirankarvan keraajalle! Kieli keskella suuta piti alkuun keskittya, mutta eipa tullut saumoja!   


Aika tattahaarakuvia talla kertaa. Syytan muuttoa ja siihen liittyvaa kiiretta, etta kuvien stailaus jaanyt vahan puolitiehen. Lisaksi kesahelle oli aika mieleton viela ja villahuivin kuvaus senkin takia vahan nihkeaa puuhaa.

 

Juuri parahuldaan ennen muuttoa auringonkukatkin ovat puhkeamaisillaan kukkaan. Tata kirjoittaessani Suomen polyt on taas hetkeksi karistettu jaloista ja jaa sitten nauttimatta naiden aurinkojen loiste.

maanantai 16. elokuuta 2010

Pojat parempiin suihin

Tarjoilen muidenkin iloksi muutamia fiiliskuvia parveekkeen sadosta.

Olemme olleet omavaraisia tomaattien osalta eli alkukesan keskustelu siita, mika on riittava maara tomaattipuita voidaan todeta loppuunkasitellyksi. Maara oli juuri sopiva.

Tomaattien lisaksi olemme saaneet paprikaa. Hieman ovat varittomia :) 


Parvekkeen trooppisen kasvihuoneen asukeillakin on nyt muutto ja sita myoten kylma syksy edessa. Eli voinen sanoa hyvastit loppukesan sadolle. Pojat ja me muutamme omaan kotiin! Joka syksyinen banaanilaatikkorumba voi taas alkaa.