tiistai 31. heinäkuuta 2012

Vadelmasmoothie

Vadelmakausi alkaa olla kuumimmillaan, joten kirjataan ylös Ebbun vadelmasmoothieresepti. Tänään oli tehtävä piristävä iltadrinksu, koska vadelmia oli tarjolla ja jääkaappiin nahistui selleriä ja banaania :)


Vadelmasmoothie
vadelmia
varsiselleriä
banaani
maustamatonta jugurttia

Kuulemma voi vielä maustaa vaikka hunajalla, ja jos on makean ystävä, niin ehkä kannattaa vähän lisätä. Oli aika pirskahteleva ja raikas kokemus! (lue: ei-makea)


perjantai 27. heinäkuuta 2012

Vohvelipää

Olen jo pitkään ihaillut blogissa ja Ravelryssä Picklesin ihania malleja, jotka useimmiten ovat vielä erittäin helposti saatavillakin. Nyt ensimmäinen malli pääsi puikoille, Waffel hat eli Vohvelipää.

Mikä onkaan parempi kuin kylmä kesä - lämmin pipo. 



Malli: Waffel hat by Pickles 
Lanka: Sandnes Garn Kitten Mohair, jämälankaa vuosien takaa
Puikot: 5-pyöröt magic loop -tekniikalla (tietenkin!)
Muuta: Ohje ja neule ovat helppoja ja suhteellisen koukuttavia. Suosittelen ehdottomasti testaamaan!




Ebbu kuvaili ja naureskeli minulle, kun yritin saada pitkulaisen pipon näyttämään päässäni muulta kuin pulsupipolta. Jotenkin tämä malli ei ole ihan optimi omaan päähäni / tyyliini (tiukkis, mikä tiukkis). 



Pipo lähteköön lahjaksi, kun olen saanut vielä lisättyä ohuen fleece-vuoren, koska lanka oli omaan kutisemattomaankin päähäni aika ikävän tuntuinen. 

Tein mallikertoja aika monta enemmän kuin ohjeessa. Alkuperäinen ohje on "ihan tavallinen" pipo. :)


Nam, vohvelia!

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Kalajuttuja

Kesälomaa on vietetty mökkeillen. Vaikka puikotkin ovat viuhuneet, niin pääasiassa viuhe on käynyt mustikkavarpujen, vadelmien, järven kalojen ja muiden luonnon antimien tienoilla. 

Mökkijärvemme suorastaa kuhisee suutarikaloja. Perheessämme on aina vannottu sen nimeen, että suutari maistuu mudalle, eikä siitä voi tehdä mitään syömäkelpoista. Myytin murtamiseen tarvittiin kalastamisesta innostunut britti-mieheni, joka alkoi nostamaan järvestä suutareita. Esimerkkinä kerrottakoon, että katiskan saa yön aikana AINA täyteen (= 10 kpl) näitä suutarikaloja. Mato-ongella laiturilta kaloja voi vain nostaa ylös. 

Eli sitten pitikin keksiä, että mitä näistä kamalista mutakaloista sitten tehtäisiin ruokapöytään. Alkuun kalaa savustettiin (mudan maun peittämiseksi) hyvällä menestyksellä. Tänään kuitenkin päätimme soveltaa äitini herkullista kalasoppareseptiä järvestä nostettuihin suutareihin. 


Kalasoppa
3 sipulia 
voita
vettä
pienehkö palsternakka
3 porkkanaa
1-2 kalaliemikuutioa
15 valkopippuria
5 perunaa
1 savustettu suutari
2 kypsemätöntä suutaria
2 dl kermaa
purjoa
tilliä
lisää voita

Sipulit paistetaan voissa. Lisätään vesi, pilkotut palsternakka ja porkkanat. Lisätään mausteet. Kun kasvikset jo vähän pehmenneet, lisätään pilkotut perunat. Perunoiden ollessa melkein valmiita lisätään kalan palat. Kun kala on kypsää, lisätään kerma, purjon paloja ja tilliä. Äitini ohjeen mukaan kerman lisäyksen jälkeen keittoa ei enää kiehauteta, vaan kuumennetaan vain lähes kiehumispisteeseen. Voinokare lopuksi perään. 

Nautitaan jälkiuunileivän kanssa! 


Ja maistuiko soppa mudalta? -ehei, vaan oli aivan ihanan herkullista. Hieman askartelua oli ruotojen kanssa, mutta maku oli yhtä hyvä kun perinteisessä lohi- tai kuhakeitossa, jota äiti aina tekee. 

Opiskelimme kalasta hieman lisää ja vaikka Suomessa suutari ei ole kovin arvostettu ruokakala, niin Euroopassa sitä syödään ja käytetään koristekalanakin. Jos siis sattuu suutareita ongenkoukkuun, voimme suositella ihan syötäväksikin! :)