Kevätsiivous maustekaapissa(kin)

Kevään myötä ystävien fb-statuksista päätellen naisihmiset innostuvat siivoamaan nurkkiaan. Minutkin lisääntynyt auringon valoa saa innostumaan kodin järjestämisestä. Koska olen joskus vähän kahjo järjestelynhimoissani, niin suurennuslasin alle joutui jo pitkään mielenrauhaani häirinnyt maustekaappi.

Maustekaappimme oli täynnä eri valmistajien, eri vuosina valmistamia maustepurkkeja. Reilu kymmenen vuotta sitten muutettuani pois kotoa, ostin itselleni paljon mausteseoksia; grillimauste, curry, sitruunapippuri jne. Vähitellen ruokaheräämiseni yhteydessä myös mausteiden käyttöni on muuttunut ja käytän yksittäisiä mausteita ilman lisättyä natriumglutamaattia. Oli siis kunnon remontin aika.

En kuitenkaan halunnut heittää pois purkkikavalkaadia ja aloittaa ihan alusta, vaan ekologisessa mielentilassa sitten hinkutin lähmäsistä kymmenen vuotta vanhoista purkeista etiketit pois. Dymolla naputtelin tekstit kaikkiin purkkeihin.

  

Nyt on hirmu hyvä fiilis, kun katsoo puhdaslinjaista purkkiriviä!

Yllättävän hankala muuten tavata Dymolla oregano, tai mikä tahansa muu maustenimi :) Muutamia kirjainletkoja taisi mennä roskikseen :) 

Siistityn maustehyllyn  myötä mieheni pääsee kätevästi opettelemaan suomen kieltä. Paprikan osalta kävimme jonkin verran keskustelua, kun yritimme saada yhteisymmärrystä, mikä kasvijauhe on kyseessä :)

 

 

  Kyllä nyt silmä lepää.

Mitä isompi ensin, sitä pienempi perässä

Joku voisi sanoa, että kärsin edelleen suuresta sisaruskateudesta ja isosiskon ihannoinnista, kun oli sitten pakko saada samanlaiset sukat kuin mitä Peppiina parisen viikkoa sitten sai valmiiksi. Noh, 20 vuotta on kulunut, joten enää en tunnustaisi sisaruskateuden vaivaavan, vaan kyseessä on enemmänkin suuret langankulutuspäivät. (jotka ovat kestäneneet parisen vuotta..)

Olen yrittänyt tehdä tästä Schoppel-Wollen Crazy Zauberballista vaikka kuinka monet sukat, mutta lanka ei ole sytyttänyt ollenkaan. Henkilökohtaisesti pidän enemmän paksummista sukkalangoista ja värikin saisi vaihtua hieman sulavammin. Peppiina kehui kovasti Kalajoki-ohjetta ja olin aikaisemminkin jo sitä katsonut sillä silmällä, joten päätin vielä kerran yrittää saada tuhottua tämän epäonnen lankakerän.

Voin itsekin nyt suositella Kalajokea, sillä näiden sukkien kutominen oli todella vaivatonta. Jotenkin kummasti ne vaan edistyivät huomaamattomasti. Ainoa harmitus on vaan se, että lankaa jäi todella paljon jäljelle. Olisin voinut lisätä yhden kuviokerran lisää, sillä lanka olisi riittänyt mainiosti. Jos joku miettii kuinka hyvin Zauberball riittää, niin voin kertoa, että hyvin riittää ylimääräisiin kierroksiin. Nyt vain pitäisi keksiä mitä ihmettä teen loppunyssykällä, ettei se jää pyöriin nurkkiin.

Malli: Kalajoki by Tiina Seppälä
Lanka: Crazy Zauberball

Puikot: 3 

Yksi asia kuitenkin hieman häiritsee itseäni näitä sukkia käyttäessäni. Yleensä kun kiskon villasukat tai normi sukat jalkaani, kiskon ne jalkaani kiinnittämättä mitään erityishuomiota niihin. Nyt kuitenkin pitäisi katsoa, että kumpi jalka on oikea ja vasen, koska kärkikavennus on toispuoleinen. Kärki on kyllä kaunis ja kun sukka on oikeassa jalassa, on kärki miellyttävä. Mutta en ole ihan varma, että onko minusta siihen, että varmistaisin joka kerta kumpi sukka kuuluu mihinkin jalkaan. Melkoista sukka-analyysiä! 

Loppuun vielä pienoinen sneak peek siitä mitä sain mummun kätköistä. Toivottavasti osaan käyttää sitä! 

Insinööriprojekti

Mieheni on kokenut jäävänsä paitsioon kässäprojektejien osalta

a) lahjan saajana

b) huomion keskipisteenä ollessaan

 

Pienenä lepyttelynä kuukausi sitten valmistui vielä tämän talven käyttöön kaulaliina ja pipa. Kaulaliinan hän speksasi siten, että sen pitäisi olla tuubimainen, jotta ei huimassa talvipyöräilyvauhdissakaan jäisi huivi matkan varrelle.

 

Langat hän sai itse valita ja väriksi valikoitui ihana vihreä Ingeborg Michels Multicolor -lanka. Upea elävä ja vaihtelevan paksuinen lanka.

 

Tuubihuiviksi suuresta valikoimasta löytyi Mobius-huivi, joka on insinöörien täyteisessä lähipiirissä herättänyt paljon keskustelua. Huivin valmistuttua myös mieheni työpaikalla on huomioitu sen hienous. Wikipedia määrittelee Möbiuksen nauhaksi, jolla on vain yksi pinta ja yksi reuna. Myös sen neulominen vaati erityisjärjestelyjä, joihin pääsi hienosti sisään youtubessa Cat Bordhin opastuksella.

Mobius tieteellisesti.  

Mobius luonnossa.

Malli: Easy Missoni Style Long Mobius Cowl by Haley Waxberg

Lanka: Ingeborg Michels Gernsbach Naturwolle Michels multicolour

Puikot: 5 pyöröt (liian lyhyet tähän tekniikkaan!)

 

Mobius neulotaan siis pyöröpuikoilla, tarpeeksi pitkillä sellaisilla ja siinä ei tavallisen tuubineuleen tapaan ole ollenkaan alkua tai loppua. Kierrokset syntyvät kuin huomaamatta. Silkkaa taikuutta! Tätä oli erityisen mukava tehdä.

 

Mobiuksen seuraksi tein suositun Stripey-pipon, jonka silmukkamääriä säädin rajusti. Ehkä jo niin rajusti, että alkuperäinen design alkoi hämärtyä. Lankana oli pehmeää vauvavillaa ja möykkyistä Madil Divinoa, jotta fiilis olisi samansuuntainen kuin Mobiuksessa. Koin, että Stripey-ohjeeseen ei voinut enää yhdistää lankaa, jossa väri vaihtelee ilman, että tuloksena olisi ollut sekasortoa.

Malli: Stripey by Toritot Design

Lanka: Viking of Norway Baby Ull -kaksinkertaisena ja Madil Yarns Divino

Puikot: 5 sukkikset

 

Koska pipolankani olivat paljon paljon paksummat kuin ohjeessa, silmukoitakin työssäni oli vain 4x 22kpl. Tämän vuoksi myös jouduin miettimään kuvioinnin hieman toisin kuin ohjeessa:

  

Näin tein kavennukset Stripeyhin.

Loppuun vielä herran käsitys miesmalliposeerauksesta. Aika cool :)