Tampereen tuliaisia

Pikainen bloggaus pitää vielä tehdä ennen kuin uuden vuoden juhlinnan valmistelu käynnistyy toden teolla. Kauhiasti kamalasti ois uusia juttuja kerrottavana! Kuten tuossa aiemmin Ebbu jo mainitsikin, niin olin hänen vieraanaan Tampereella pari päivää. Aika meni kuin hujauksessa ja suunnittelemamme blogipäivitykset saivat jäädä toiseen kertaan.

Käytiin mm. Radiokirppiksellä, jota olen Helsingissä jäänyt kaipaamaan. Jos jolla kulla on parempaa tietoa Helsingin itsepalvelukirppistarjonnasta, niin sopii hihkaista. Siellä on aina jotenkin mukavan rauhallista, viikonloppukirppiksillä on aina niin kovin hektinen tunnelma, joten jotenkin aina hämmennyn enkä juuri mitään ikinä löydä.

Radiokirppikseltä mukaan tarttui:

- Keltaiset verhot jostain villakankaasta:


Ah. Ihana kuvio, ihana väri. Eikä mitään käsitystä, mitä näistä teen. Tämänhetkiseen kotiin eivät ainakaan verhoiksi oikein sovi. Kotelomekko olisi aika ihq.

- Mitä lie höttölankaa:
Ja huomatkaapa kuvassa uutuuttaan hohtava vaaka! Pukki tiesi sellaisen minulle tuoda, ja mihinkäpä muuhun tarkoitukseen kuin lankahommiin. Vaikkakin voihan sille käyttöä löytyä keittiössäkin! :)

- Isoja puuhelmiä, joista nyt vielä kuva jäi uupumaan.

------

Tampereella kävin myös tervehtämässä kaveripariskuntaa, jonne oli saatu perheen lisäystä. Mutta Vauvuskalle tekemieni töppösten kanssa kävi nyt vähän sillee ja tällee... Lanka oli turhan paksua (sängynalusvarastoista) ja töppösistä tuli aikas suuret. Toivoin siis mitä hartaimmin, että lahjan saajalla olisi ollut äärettömän suuret jalat... :) Äiti ja isä vakuuttivat, että töppöset ei suinkaan olleet kovin paljon liian suuret, mutta tokihan niitä voi sitten käyttää vaikka 18-vuotissynttäreilläkin jossei muuten.... :D Meistä tuli lahjan saajan kanssa heti hyvät kamut; hää ei lainkaan melunnut sylissäni, vaan tuijotteli tummilla silmillään ja mutristeli. Kerrassaan mukava uusi tulokas!

Tässä vielä kuva megatöppösistä:


Malli: Saartje's Booties the Bockstark Way by Kris Stanton (Ravelry-linkki)
Lanka: sängynalusvarastoista
Puikot: 4
Muuta: Olen aiemmin tehnyt samoilla lanka-puikko-spekseillä toiset vauvantöppöset, mutta nyt heräsi epäilys, että taisikin nekin tossut olla vähän ylimitoitetut. Jostain syystä vauvan äiti lähetti kuvan samalla saadusta kutomastani piposta, mutta töppösiä ei näkynyt. Pitääkin alkaa harjoitella pienten asusteiden tekemistä.

Nyt alan kiireen vilkkaan valmistautuun iltaan. Päätimme pitää rakkaiden ystävieni kera uuden vuoden juhlat kotonamme ja emännän velvollisuudet kutsuu! Kyökkiin! Mukavaa uuden vuoden juhlintaa kaikille!

Töttöröö!

Vähän on jo toivoa siitä, jospa tänäkin talvena tulisi pakkaskelejä. Uudeksi vuodeksi on nimittäin lupailtu pikkupakkasia ja loppuviikoksi jopa kymmentä miinusastetta! Näppärän aasinsillan avulla voinkin esitellä uusimmat aikaansaannokseni, joita ilman ei pakkaskeleillä pärjää. Tein joululomien aikana Dissaajalle pipon ja kaulaliinan, niin kuin jo aikaisemmin taisin mainita.

Malli: One Row Handspun Scarf by Stephanie Pearl-McPhee (Raverly)
Lanka: Manos del Uruguay 100% Wool
Puikot: 8
Muuta: Lankaa meni noin 200g.

Malli: omasta päästä
Lanka: Manos del Uruguay 100% Wool
Puikot: 6
Muuta: Lankaa meni vähän alta 100g.

***

Tästä postauksesta ei nyt tule päätä eikä häntää, kun häiritseviä tekijöitä on tällä hetkellä niin paljon. Peppiina on täällä Tampereella ja meidän Veikka (ei siis Veikka Gustafson vaan veli) hääräävät ja heittävät taso läppää, joten keskittyminen on hieman vaikeaa..

Hehkuttamisesta ja hääräämisestä päästäänkin sitten kevään räkä-projektiin. Oma salainen neuleystävä on nyt tiedossa ja paljon on tullut jo mietittyä mitä sitä ystävälle lähettäisi. Ja tietysti jännää on se, kuka päinvastoin lähettää minulle paketteja? :) Jeejee!

Vielä joulun satoa

Iskökö jouluähky? Blogimme sivussa olleen kyselyn mukaan suurin osa ihmisistä tykkäsi joulussa eniten rakkaiden ihmisten kanssa oleilusta, eikä herkuista ja jouluruoista, joten kaiken järjen mukaan nyt ei pitäisi olla ähky. Tietty suvustakin voi pidemmän päälle saada ähkyn... :D Toivottavasti kaikenlaisilta ähkyiltä säästyttiin.

Vielä muutama tuokiokuva ja joulun lahjakääröistä löytyneitä neulomuksia.

Joulusaunan jälkeen laitettiin Ebbun kanssa vähän parempaa päälle ja yllätykseksemme olimme sonnustautuneet hyvin samanlaisiin aattokostyymeihin; molemmilla harmaa tunikamekko ja punaiset riemunkirjavat sukkikset. Nauratti, onkohan luettu liikaa samoja muotiblogeja!? (En tunnusta). Ebbu oli lisäksi pannut parastaan ja kynnet hehkui samoissa väreissä.

Omat sormeni olivat rasitusvamman kourissa, joten komia kynsilakkakin olisi mennyt hukkaan...

Nyt näitä jouluneulomuksia. Rakkaalle ystävälleni tein toiveesta samanlaisen Novitan kypärähatun, minkä jo itsellenikin aiemmin olin kyhännyt. Lisäksi samanlaisen sai Epäilijän äiti. projekti, josta aluksi näytti tulevan vain jättimäinen perunasäkki. Lopulta kaikki meni parhaiten päin ja pesukoneen jälkeen hattu oli mitä mainioin. Ystäväni harmaasta hatusta sain kuvankin, anopin hattu meni suoraan pakettiin, aika kiireellä kun sitä jouduin takomaan.

Malli: Virkattu hattu (Maiju Valajas, Novita Syksy 2008)
Lanka: harmaa Novita Aino (ja raitoihin musta Novita 7 veljestä)
Virkkuukoukku: 6
Muuta: Lahjan saajan sopii ilmottautua, jos hattu kaipaa vielä jotain modausta!

Äidille tikutin kämmenikkäitä vielä aattona 10 minuuttia ennen kuin joulupukki tuli pakettien kanssa. Löysin lopulta perustelutkin, milloin kämmenikkäitä tarvitaan Suomen ilmastossa eli tietenkin silloin kun on niin kylmä, että pelkillä (nahka)hanskoilla on liian kylmä, ja tarvitaan lisälämmitystä. Noh, sitten vain odottelemaan niitä kylmiä ilmoja! (Itsehän en henk. koht. niitä juuri kaipaile)

Malli: Evangeline-kämmenikkäät by Michelle Szeghalmi (Ravelry-linkki)
Lanka: Novita Jussi
Puikot: 4
Muuta: Kiireen hötäkässä en kerennyt ohjeeseen juuri perehtyä, joten kopioin mallineuleen, mutta muuten tein suunnilleen omasta päästäni.

Sitten kun oli oman perheen lahjat saatu pakettiin ja vielä jaettuakin, niin kiireen vilkkaan sitten vielä anopille ja appiukolle paketteihin täytettä. Appiukko saikin sitten töppöset mökkeilyä silmällä pitäen. Kyseessä taas Novitan syksyn lehdessä ollut ohje. Helppoa kuin heinänteko!

Malli: Tossut, malli 53, Novita talvi 2008, by Minna Metsänen
Lanka: Novita Jussi
Puikot: 4
Muuta: Tein ohjetta suuremman koon (43), joten pituutta enemmän ja silmukoitakin oli 48 ohjeen 40 silmukan sijasta.

Sitten kun oli nämä viimeiset lahjatkin saatu valmiiksi, ehdin jo aloittaa omaa kevätneulomustani. (Hei muuten jee, nythän on vähän kevättä rinnassa!). Ja taas kävi hassu yhteensattuma. Tilasin Novitan, joten pääsen nyt selailemaan arkistojen vanhoja ohjeita ja sieltä löytyi kiva kietaisuliivin ohje. Langoiksi kävin hakemassa SandnessGarnin Kitten Mohairia, koska Woolista ei oikein löydy minulle sopivia värejä. Esittelin sitten Ebbulle uutta projektiani, ja eikös hän ollut reilu kuukausi sitten aloittanut samaisen liivin kutomisen. Kaikista maailman ohjeista onnistuimme aloittamaan saman.

Noh, nyt pitäisi sitten jaksaa yksi metri kutoa, 35 cm melkein saavutettu. Aika puurtavaa hommaa. Varmaan tulee tehtyä jotain pienimuotosempia töitä aina välillä, joten säilyy mielenkiinto blogin lukijoillakin....

Joulun taikaa (tai jotain muuta yhtä kulunutta)

Kuten Peppiina jo hieman kertoili, on joulun aika meidän perheessä käsityötäytteistä aikaa. Tänä vuonna keskityin Dissaajalle tarkoitettuun pipoon. Langat ovat Manos del uruguay –villaa, jotka ostin ennen joulua uudesta Lankaidea-kaupasta Tampereelta. Samasta, mutta liukuvärjästystä, langasta teen kaulaliinan. Lankojen värit ovat niin herkullisia ja meheviä, että niitä on mukava vain hypistelläkin.

Joulu sujui kaikin puolin rauhallisesti. Lukuunottamatta pieniä rasitusvammoja, joita oli havaittavissa monien tuntien neulomisen jälkeen.

Tänä vuonna kannatti olla kiltti, sillä joulupukki oli muistanut mukavilla lahjoilla. Sain nimittäin OMPELUKONEEN! Kiitos Dissaajan, joka oli joulupukille asiasta vinkannut.. :)

Tässä loman aikana säädämme Peppiinan kanssa blogin ulkoasua hieman uusiksi, joten älkää ihmetelkö, jos jossain vaiheessa blogi näyttää hieman hullunkuriselta.

Lopuksi vielä joulutunnelmia! :)

Joulu(lanka)tunnelmissa

Olemme tänään lähdössä matkaan joulun viettohon kohti Pirkanmaata. Eilen kovalla hössäkällä sitten pakkailin siivoamiselta kun pääsin. Ollaanhan sitä toki kokonaiset viisi päivää poissa kotoa, mutta vaikuttaisi vähintään siltä, että useamman viikon reissu olisi tulossa. Ei pelkästään matkatavaroiden takia, vaan lankojenkin...

.

Pakkasin tietenkin mukaan kaikki tarvittavat langat. Kovasti sitten piti Epäilijälle selitellä, mikä se yksi jättimäinen säkki muiden jättimäisten säkkien seassa oli... Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että suurin osa tavaroista oli JOULULAHJOJA, eikä mitään omia nyssäköitäni.

.

Tuossa mietiskeltiin viikolla ystäväni kanssa, että onko joulua ilman lahjoja. Nykyään niin monet tuntuu kertovan, ettei heillä osteta lainkaan lahjoja tänä vuonna. Täytyy kyllä myöntää, että lapsi sisälläni tahtoo lahjoja, muuten ei joulusta tule mitään. Ei tarvitse olla suuria lahjoja, eikä kamalia määriään, kunhan on lahjoja. Ajatuksella juuri kyseiselle henkilölle (minulle, sinulle, jne) ostettuja lahjoja! Lahjoja on ihana antaa ja myös saada!

.

Joulu on aina perinteisesti ollut minulle ja Ebbulle suurta käsitöiden tekemisen aikaa. Nuorempana äiti aina jouluna osti kummallekin säkillisen lankaa joulukutomisia varten. Niitä sitten aina yömyöhälle kiristeltiin, niin myöhään kuin suinkin jaksettiin. Taitaa meininki olla aika sama myös tänä vuonna, joskin tänä vuonna joulun päivät vietetään yhteensä kolmella eri paikkakunnalla; viisi päivää, 1500km:a ja kolmea eri kinkkua (?!). :D Etukäteen jo harmittaa, ettei pysty hyödyntämään autossa istumista kutoen, kun paha olo aina tulee. Olen tosin suunnitellut ainaoikein-neuletta automatkoille, koska sitä ei tarvitse lainkaan tuijottaa, mutta katsotaan miten käy...

Alla vielä eilisen pakkailun lomassa otettu kuva jouluprojekteista. Osa on menossa vielä pukinkonttiin, joten tiiviit pari päivää vielä edessä.

Toivottavasti kaikilla on jo joulumieli korkealla. Sivun reunassa on galluppi siitä, mikä sinusta tekee joulun, klikkaa sinne oma mielipiteesi! Haluan toivottaa kaikille blogin lukijoille tunnelmallista ja ihanaista joulua! Toivottavasti olette rakkaimpienne seurassa ja saatte mukavia lahjoja!

Pahviset piparit parhaita?

Taitaa olla suurin osa joulukorteistani jo saapunut määränpäähänsä, joten ajattelin dokumentoida tämän vuoden joulukorttirupeamani.

Otsikkoon viitaten, en ole suuri pipareiden ystävä (enkä yleensäkään makean), joten olenkin taipuvainen siihen, että parhaat piparit on pahvisia. Tämän vuoden kortit tein osin kierrätysmateriaaleista, kun piparit askartelin pahvilaatikoiden aaltopahvista. Samalla niihin sai tarvittavaa syvyyttä. Yksinkertainen on kaunista, joten ruskean pahvin yhdistin harmaaseen, valkoiseen ja hopeaan. Tässä lopputulos.

Osassa korteissa mukana kirjekuoressa oli tungettuna syksyn suosikkikamaani eli näitä pesupähkinöitä. Niitä varten ompelin pussukoita, joissa värin oli siis tietenkin oltava valkoinen, koska vaaleaa pyykkiä pestessä tummempi pussukka saattaisi värjätä koko koneellisen. Mukana oli tietenkin myös käyttöohje. Olen edelleenkin sitä mieltä, että pähkinät olisivat todella kauniita koruissa, mutta epäilen, että niitten kovuus olisi riittävä.

Nyt täytyy myöntää, että enpä osaa laittaa kuvaa siten, ettei sen laatu kärsisi. Äh. Klikkaamalla voi tiirata parempaa kuvaa. Yritän opetalla tähän jonkun kikan...

Olen käyttänyt pähkinöitä nyt muutaman kuukauden ajan ja hyvin toimivat. Pähkinät itsessään eivät haise kovin hyvälle, mutta pyykistä tulee puhdasta. Valkopyykki ja tooooosi likaiset pyykit pesen edelleen tavallisella aineella. Tavallisen aineen loputtua, pitää katsoa joku perustellusti ympäristöystävällinen tuote näiden vaativienkin pyykkejen pesuun. (--> Ruohonjuureen!)

Jouluprojektit muuten ovat vielä täydessä käynnissä. Hmph, kiirus tulee. Anoppi-kokelas pyysi itselleen samanlaista Novitan virkattu hattua, minkä jo itselleni jonkin aikaa sitten tein. Ohjeena oli, että hänen päänsä on kuulemma iso. Hmm, olen nyt sitten tehnyt jättimäisen suuren ja olen ihan varma, että se on aivan liian suuri. Hänen kokonsa oli n. 57, mutta tämä on kyllä kuin alkava perunasäkki. Eli en nyt sitten tiedä, että jatkanko jääräpäisesti (!!) tästä eteenpäin vai alanko samantien purkamaan.

Hattuhötäkässä meni jo yksi virkkuukoukkukin katki! Eipä ole ennen näin minulle käynyt... Eli alkaako pikkuhiljaa kiristämään!? :) Tilalle kävin ostamaan Menitasta Addin kimaltavan koukun, mutta se ei jotenkin tunnu yhtään omalta. Kiristelee, narisee, eikä mene silmukoista läpi... Eikä tämä johdu tiukkuudesta, vaan koukun omituisen nahkeasta pinnasta. Uskoo ken tahtoo...

Ressiä ressiä...

Nyt on kyllä ollut sellainen ”writer’s block” päällä, että en ole oikein jaksanut tehdä mitään. Muutamia jouluväkerryksiä olen saanut tehtyä, mutta nekin pakosta. Joulu senkun lähenee ja joulupukki tarvii paketit konttiinsa.

Nyt voi sitten jo laittaa kuvia joulukorteista, koska kuuleman mukaan ne ovat osalle jo tulleet perille. Jos et siis saanut henk. kohtaisesti minulta korttia, tässä se tulee virtuaalisesti. Ja kolminkertaisesti!

Korttitehtaalla tehtailtiin myös muun mallisia kortteja. Ja tietysti syötiin pipareita.

Sain idean joulukortteihin kädentaitomessuilta, kun siellä oli samantapaisia myynnissä. Ideana oli liimata neulahuovutettuja sydämiä pussikankaalle. Hyvin yksinkertainen ja helppo malli. Varsinkin jos kortteja joutuu tekemään paljon, on hyvä valita tarpeeksi yksinkertainen malli. Hermothan siinä muuten menee.

Tampereella Ahjolan kansanopiston ensi kevään kurssi-ilmottautumiset aukesivat eilen. Korukurssille olen menossa, joten blogipostaukset jatkukoon myös ensi vuonna! Ja tietysti se räkä-projekti on päällä koko kevään...hehehehe :)

Jaa mikä ihmeen sny?

Tässä jo jutustelin innoissani ja mietteissäni tulevaa sny:tä. Epäilijä tähän ihmettelemään intoani: "eikös sny ole räkä ruotsiksi?!". Jepjep, sellaista luvassa kevääksi. :)

Hoho, ehkä olisi parempi, että olisin pahantuulinen ja stressaantunut, niin juttujen taso pysyisi edes jotenkin siedettävällä tasolla.

Pukin pieni apulainen

Olen aina niin malttamaton, että nytkin tekisi mieli jo paljastaa, mitä tässä on tullut värkkäiltyä viime päivinä, mutta pukin pikku apulainen hiljenee. Jo fotoshoppailin tuossa muutaman kuva tiiseriksi lahjuksista, mutta päätin jättää ne arkistoihin, JOS joku sattuisi lukea blogiamme.

Sen sijaan olen ollut taas Lapponia-fiiliksissä. Suosittelen. Toinen kerta toden sanoo; tämä oli jo huomattavasti kivuttomampi pipo kuin edellinen vastaava. Harmaassa palmikotkin näkyvät vähän paremmin kuin tummemmassa värissä. Tenttilomalla ollut Epäilijä pääsi malliksi (huom. "loma"sänki, vaikka taitaa olla kaikkea muuta kuin lomaa).


Malli: Lapponia Cable hat by Ruuta
Lanka: Novita Mambo, harmaa
Puikot: 6
Muuta: Mikä seuraavan Lapponian väriksi?

Olen tänään NIIIIN helpottunut! Sain väkättyä viimeisen koulukurssin esitykset ja raportit siihen malliin, että ne kehtaa palauttaa huomenna. Pari viime päivää mennyt jo melkein leijaillen, kun helpotus on alkanut valtaamaan alaa mielessäni. Lopputyötähän ei lasketa stressin pariin lainkaan, ei ainkaan tämän vuoden puolella vielä, joten nyt pitää nauttia hyvästä fiiliksestä. Aaah! Tämähän tarkoittaa myös enemmän aikaa neuleprojekteille, mikä on mukavaa myös... Kävinkin viime viikolla lankakauppa-Menitassa hieman hamstraamassa lisää lankoja. Värejä, paljon värejä! Nam.

Aikas on jänskää

Kohti kettupipoja-projektikin edistyy. Olemme molemmat ilmottautuneet SNY 2009 -kevätkierrokselle.

Meikäläistä ainakin jänskää aikaslailla, sillai hyvällä tavalla. Varmaan saa paljon kivoja uusia tuttavuuksia...

Olen viime aikoina tehnyt oikeastaan vain jouluneulomuksia, joita en täällä raaski vielä paljastaa. Perjantai-iltana oli käynnissä erittäin ammattimainen korttitehdas (on muuten joka vuosi silkka mahdottomuus saada kortit valmiiksi ennen Postin asettamaa halpojen postimerkkien määräpäivää). Eilen taas kamelin lailla raahasin kasseja kaupungilla. Oli aikas rankkaa, varsinkin kun olen ollut kumman mahapöpön kourissa pidemmän aikaa ja luulen, että ravinnosta jää puolet hyödyntämättä (ei siitä sen enempää). Mutta omalta osaltani muutamia neulomuksia lukuunottamatta alkaa joulu olla pulkassa. Pulkkailuun ei täällä Helsingissä tosin ole mahdollisuuksia, mutta ehkäpä Valkeakoskella jouluna sitten...

Old school

Oma käsityöharrastukseni alkoi joskus ala-asteella käsityötunneilta. Huippuhetkeni luultavasti oli se hetki, kun käsityönopettajani Kaarina kehui juuri valmistunutta pitsiliinaani ja kehotti muita oppilaita ottamaan mallia minusta :D Siinä ei muita hymyilyttänyt..

Vuosien varrella käsityöinnostus on vaihdellut aika paljon. Toisinaan olen keskittynyt enemmän ompeluun tai virkkaukseen, mutta neulominen on kuitenkin pysynyt aina pinnalla. Vähän aikaa sitten siivoilin vaatekaappejani ja löysin villapaidan, joka taitaa olla ensimmäisiä omatekemiäni villapaitoja. Ja se on kyllä sen näköinenkin!! Heh. Se on jäätävän iso ja ei-istuva..

Muistan, että malli on jostain Novitan ilmaisjulkaisusta, jossa oli paljon muitakin töitä 7 Veljelle. Mutta hauskinta tässä on nyt se, että vähän aikaa sitten satuin näkemään Vapaa Valinnassa sellaisen Novitan lehdykän, jossa oli juurikin Seiska Veikalle tehtyjä malleja. Siellä oli sama villapaita! Tosin miehille ja taisi siinä olla vetskari edessä. Joten ei nuo kuviot ja mallit paljoa vaihtele vuosien varrella.

Sain vähän aikaa sitten valmiiksi Äidilleni tekemäni martta-neuleen. Ohje on viime vuoden talvi Novitasta. Langan pitäisi olla Nallea, mutta erehdyksissäni olin ostanut paksumpaa 7 veljestä. Onneksi neuleesta tuli kuitenkin hyvä, onhan se pikkasen paksu, mutta käyttövaate kuitenkin. Huhujen mukaan ainakin.

Mallin vaihtoehtoina oli sekä nuoriso- että kypsyneemmän naisen –malli :) Mutta meirän Äitee on niin nuorekas, että kyllä se nuorison malli passaa paremmin. Ja kypsyneemmän naisen –malli oli pitempi, joten oli tietysti ”nopeampaa” tehdä se nuorisomalli.

Kohti kettuhattuja

Kavereiden kanssa aina mietitään, että sitten kun mennään huovutetut kettuhatut päässä käsityömessuille, on käsityöinnostus noussut korkeimpiin sfääreihin ja uudelle levelille. Siihen menee hyvin, hyvin kauan. Mutta huovutustöitä tehdessäni siirryn pienin askelin kohti tätä tilaa.

Tein lehmäkuvioisen patalapun joulupakettiin. Kuvio on omasta päästä ja näin myöhemmin voisin sanoa, että mustat läikät olisivat voineet olla hieman isompia. Tein ensimmäistä kertaa Novitan Huopasesta, joten aina välillä unohtui fakta, että se todellakin kutistuu noin 40 % pesukoneessa.

Lankaa kului melko vähän (erittäin selkeä määritelmä). Kerästä saisi helposti tehtyä toisenkin patalapun, jopa ehkä kolmannenkin. Puikot olivat numeroa 8. Silmukoita loin 45. Ennen pesukonetta patalappu oli noin 33 cm leveä ja pesun jälkeen noin 17 cm. Siitä tuli siis sopivan iso, ettei näpit vaan pala. Neuloin oikeaa oikealla ja nurjaa nurjalla ja lopputulos oli melko siisti. Tai etu- ja takapuolessa ei ole oikeastaan ollenkaan eroa, hyvin huopui siis.

Tämä on nurja puoli, tasaista tuli siis.

Yllätyin kuitenkin siitä, että pesun jälkeen patalappu oli melko nukkainen. Jouduin trimmaamaan sitä saksilla leikkaamalla nöyhtää ja liiallisia karvoja pois. Se tosin voi myös johtua pesukoneesta, pyyhkeestä tai pesuaineestakin.

Ihme juttu täällä Tampereella. Keskustan lähialueiden Vapaa-Valinnoissa on ollut todella huonosti lankoja koko syksyn. Nämäkin lehmälangat ostin yhdestä lähikunnasta, jossa vierailin viime viikolla. Joko käsityömania on iskenyt tamperelaisiin tänä syksynä toden teolla tai Vapiksilla on jotain vaikeuksia lankatoimituksissa..

Pikkuruisia

Kiitokset Ebbulle muistelosta... Kyllä on mukavaa olla bloggaaja, kun lähipiirin kannustus on niin vilpitöntä! :D

Tuli sitten kauhia kiire yhden joulupaketin kanssa. Piti saada jotain omatekoista lähtemään Ranskaan ja vielä sillai, että paketti olisi ennen 9. päivää Alpeilla. Epäilen, että näin käy koska sain tossukkaat postiin vasta torstai-iltana. Ystäväni lähti jo joulunviettoon perheen luo Intiaan, mutta taitaakin hällä olla yksi joulupaketti odottamassa sitten, kun tulee takaisin kotiin vuoden vaihteessa. Harmittaa. Noh, pidän peukkuja, josko yhteiseurooppalainen postisysteemi olisi hirrrrrmu nopea! :)

Menin tilaamaan Novitan taas hetken tauon jälkeen ja ohjeen näihin tossuihin otin sieltä. Jotenkin nolottaa kaikessa yksinkertaisuudessaan nämä tossuset.

Malli: Tossut, malli 53, Novita talvi 2008, by Minna Metsänen
Lanka: kaksinkertainen Florica, jämälankoja sängyn alta
Puikot: 3
Muuta: Mietiskelin, olenko neulonut aina oikein -neuletta sitten ensimmäisten mollamaijan kaulaliinojen, vuonna -89

Viikonlopun päätteeksi käytiin vielä ritarikahveilla Epäilijän porukoilla. Avo-anoppi (näinkö se sit menee?!) oli vähän huonolla menestyksellä kokeillut Novitan Huopasesta tehdä tumppuja vyötteen ohjeella. Tumppujen kohdehenkilö on pikkuruinen, mutta ei niin pikkuruinen, että naisten ohjeen mukaiset tumput olisi mahtunut hänellekään. Lupasin ottaa tumput käsittelyyni ja kokeilla, jos niistä saisi jotain tehtyä. Mietin jo silppuavani ne pahemminkin tehdäkseni jotkut töppöset tai jotain ihan muuta kuin tumput, mutta lopulta päätin pysyä lapaskategoriassa. Lapasethan kuitenkin oli tavoitteena saada...

Tarkoitukseni on nyt tehdä lisäysosat sekä tumppujen käsiosaan että varteen. Saapi nähdä mitä tulee. Itselläni on kasa Huopasta sängynalusvarastoissa odottamassa, mutta taas tämä epäonnistunut huovutus jotenkin saa minut siirtämään projektin aloitusta hamaan tulevaisuuteen, koska fiilikseni on, että näinhän näissä aina käy, nim. kerran tökerön möykkykäsilaukun huovuttanut...


Olen hieman skeptinen sen suhteen, että tässä tulisi jotain järkevää lopputulosta, mutta mikäänhän ei estä yrittämästä. Saas nähdä, miten anoppikokelaan kanssa menee käsialat ja pesukoneiden huovutusominaisuudet yksiin. Tulikoe meille kaikille! :)

Ja kaikkihan alkoi siitä, kun…

joku sanoi vitsillä, että perustakaa neuleblogi. Kyseessä taisi olla illanvietto, jossa sekä minä että Peppiina neulottiin pitkälle iltaa rojektejamme. Taisi siinä joku jo kehottaa meitä laittamaan neuleet syrjään ja keskittyä enemmän seurusteluun. Samantyyppisiä iltoja on ollut lukuisia, missä ja mikä tilanne olisi muka epäsopiva paikka neuloa?! Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, että vaikka kädet käy täysillä, niin ajatukset saattaa olla ihan muualla eli seurustelun tasoonhan kutominen ei vaikuta.

Nooo, siinä sitten pohdittiin asiaa ja blogin nimeä. Vaihtoehtoja suorastaan tulvi! E-puikot heiluu? Tarttis tehrä jotain? Päätettiin kuitenkin jättää asia hautumaan ja ottaa asia puheeksi sitten, kun seuraavan kerran nähdään. Seuraavalla kerralla sitten tehtiin yhteinen eka bloggauksemme.

Tässä kohtaa voin kertoa tarinan historian havinasta. Jo parisen vuotta sitten Peppiina pohti neuleblogia, enemmän tosin ajatuksen tasolla, kun oli netissä tutkiskellut ilmeisen aktiivisia neuleblogiharrastajia. Tästä kuultuani kerroin Peppiinalle, mitä ystävällisenä miehenä tunnettu Dissaaja oli sanonut neulebloggaamisesta tietämättään Peppiinan haaveista. ”Kuka hullu nyt käsityöblogia pitäis? Ja liittäis siihen vielä kissaharrastuksen?!?” Dissaaja oli kummastuksekseen löytänyt myös netin monenmonituiset neuleblogit. Näistä kommentista Dissaaja on siis saanut nimensä. Kerrottakoon vielä, että siihen aikaan Peppiinalla vielä oli kissakin ja tietenkin olisi ollut vähintäänkin luonnollista kertoa blogissa myös Kultsi-herran edesottamuksista.

Ylenkatsomista havaittiin vielä myöhemmin blogin lanseerausviikonloppuna. Mukaan tuli Epäilijäkin. Tosin, Epäilijä oli sanoissaan hieman varovaisempi ja ilmaisi vain epäilyksensä blogin perustamiselle. ”Oletteko nyt aivan varmoja?!” (Haluatko lukita vastauksen..)

Tässä hieman selityksiä blogissa vierailevien tähtien nimille :) Dissaaja nimityksen tarkempi määristys muuten löytyy Wikipediasta. Tätä nykyä Dissaajankin usko bloggaamiseen on kasvanut. Tosin hermoja taitaa kiristää vielä ne lukuisat lankakerät ja muut tarvikekasat ympäri kämppää..

Jouluväkerrystä

Vihdoin ja viimein tuli joulukuu! Olen tässä jo jonkin verran odottanut, koska silloin saa laittaa joulukoristeita ympäri ämpäri kämppää. Tosin vielä en ole muuta tehnyt kuin ulko-ovikoristeen..

Idean sain aamuteeveen tiistaituunari-osiosta, jonka sattumalta bongasin. Muutenkin siellä on ihan hauskoja ideoita ja askarteluja. Kannattaa siis seurata, jos on mahdollisuus olla tv:n äärellä tiistaisin 8.50. Ja jos huovutusneula pysyy kädessä, on myös täällä todella hieno ovikoriste.

Materiaaleiksi ovikoristeeseen tarvitaan vain:
3 styroksisydäntä (Tiimarista)
rautalankaa sydänten kiinnittämiseen
huovutusvillaa (en tarvinnut niin paljoa mitä ensimmäisessä kuvassa oli)
huovutusneula ja alusta
paperinarua tjms. (Sinooperi)
ovi (omasta takaa)

Ja eiku hommiin!

Olin eilen hc-askartelutalkoissa, kun parin kaverin kanssa väkerrettiin kasa joulukortteja. Mukava, kun on ystäviä kenen kanssa marttailla :)
En viitsi vielä laittaa joulukorteista kuvia, sillä joku tuttu saattaa jopa lukea tätä blogia ja sitten näkee ennakkoon minkälaisia kortteja posti tuo.

Ei paljon päätä palele

Muutama pikkuprojekti on päässyt puikoilta (tai koukuilta) parempaan talteen eli päähän.

Mulla on aina korvat jäässä, pienikin tuuli saa koko pään lopulta kipeäksi, jos korvat joutuu viimaan. Siksi piti neulomani tämä Calorimetry, jota Ravelryssa olin katsellut. Oma persoonallinen versioni on tietenkin taas kerran musta, mutta se nyt vain yleensä on kätevin.

Omastani tuli hieman leveä eli se lämmittää oikein kunnolla, myös muutakin kun korvia.

Malli: Calorimetry by Kathryn Schoendorf

Lanka: musta Novita 7 veljestä
Puikot: 3
Muuta: helppoa. Vähän vähemmän jämälankoja varastossa tämän jälkeen.

Virkattu pipo -projekti käynnistyi sen takia, että jokaisen talvitakin kanssa pitää olla joku kiva lätsä. Jo monta vuotta palvellut ruudullinen villakangastakki kaipas jotain kaverikseen, siksi siis tämän hatun ruskea sävy. Väri, joka ei oikein kyllä sovi lopulta takin kanssa, koska lankaa ostaessani kuva mielessäni takistani oli vähän erilainen mitä todellisuudessa. Nooo...


Malli: Virkattu hattu (Maiju Valajas, Novita Syksy 2008)

Lanka: ruskea Novita Nalle (ja raitoihin musta Novita 7 veljestä)
Virkkuukoukku: 6
Muuta: Epäilys ja pelko, että tämä jää vain eteisen lipaston täytteeksi.

Näiden jälkeen voikin täysipainoisesti keskittyä joulukutomuksiin. Kiirusta pitää, koska viimeiset pari viikkoa koulun penkilläkin laittaa voimavarat koetukselle. En jotenkin pysty motivoitumaan suunnittelemaan lisälaitetta autoon, mikä on syksyn (ja koko koulun!!!) viimeinen rojekti ennen lopputyön aloittamista. Olen niin epäautoihminen ja turhakkeiden suunnittelu jo täynnä olevaan maailmaan tuntuu perusteettomalta. Tässä minun projektini designdriverit... :D Parempi kuin ei mitään!