tiistai 29. joulukuuta 2009

Vuoden viimeiset silmukat

Tänä vuonna, niin kuin edellisinäkin vuosina, en ole panostanut joululahjaneulontaan oikeastaan ollenkaan. Perimmäinen syy taitaa olla suuri itsekriittisyys ja "pelko" siitä, että lahjan saaja joutuisi väkisin pitämään tekeleitäni. Kateellisena luen muiden neulojien lahjakasoja ja lahjasukkavuoria. huoh.

Äiti kuitenkin pyysi neulomaan jalkapallotumput ystävällensä ensi kesän kuumaa jalkopallokautta varten. Tumput ovat sen verta iisit, että lupauduin neuloa hänelle samanhenkiset lapaset. Mutta on se kumma juttu, kun aikaa oli marraskuusta lähtien, sain tumput valmiiksi vasta aatonaattona.



Malli on aikaisemminkin siis näkynyt tässä blogissa. Ohjeet löytyvät iki-ihanasta Ullasta.

Lanka: Smart (Sandnesgarn)
Puikot: 4



Viimeksi bloggasin itsetehdyistä heijastimista. Tarkotuksena oli yrittää kuvata miten heijastimet heijastavat tositoimissa. Painottaisin sanaa _yritin_. Melkoisen vaikeaa oli saada heijastimen välke filmille. Tämän parempaa otosta emme saaneet ja sekin on otettu salaman kanssa. Kuva on otettu marraskuun lopulla, kun lumi oli vielä kaukainen unelma.
Lopputuomiona heijastimelle sanoisin, että lanka kyllä heijastaa, mutta ei ole kuitenkaan paras mahdollinen henkivakuutus.


lauantai 26. joulukuuta 2009

Joululahjatunnelmia

Olen ollut juhlistamassa joulua tänä vuonna Brightonissa Englannissa. Joulunvietto on hieman eronnut perisuomalaisesta; ei tosin paljon. Lahjoja, ylensyöntiä, rakkaita ihmisiä (vaikkakin osa rakkaista nyt sitten on kaukana Suomessa) on täälläkin kuulunut jouluun.

Poikaystäväni perheessä on keksitty kiva tapa tehdä lahjojen antamisesta ja saamisesta vähän jännittävämpää. Pari kuukautta sitten Englannissa vierailessamme sovittiin joululahjapelisäännöistä; kaikkien nimet laitettiin hattuun ja arvottiin joululahjan antaja kullekin. Salaisien tonttuystävien piti sitten tehdä jotain omin käsin henkilölle, kenen nimen sai arvonnassa hatusta. Pari kuukautta sitten oli aikaa suunnitella ja toteuttaa jotakin salaiselle ystävälleen.

Tyylilleni uskollisena lahjaa tikutettiin juuri ennen niiden antamista, edellisenä iltana. Koska olin ihastunut Wurm-pipoon edellisen pipoprojektin myötä, tein samaisen hatun myös Lyndsaylle, joka oli hatusta minulle nostettu.

Alla tunnelmia lahjojen ojennushetkestä. Hattu oli oikean kokoinen ja toivottavasti valittu turkoosi väri pukee blondia.

Kyseissä lahjaproseduuri on omiaan vähentämään mielettömiä määriä turhia lahjoja, kun kukin huolella miettii, mitä saajalle antaisi, käyttää siihen enemmän aikaa kuin valmiiksi kaupasta ostettuihin lahjoihin ja siten joulun tavarapaljous pienenee hieman. Muita vaihdettuja lahjoja oli mm. itsetehdyt musiikkikokoelmat, mp3-soittimen pussukka, koruteline, itseleivottuja pikkuleipiä jne.

Malli: Ursus-kämmekkäät by Hanna-Kaisa Hämäläinen
Lanka: Sandnes Garn Kitten Mohair


Malli: wurm (Ravelry-linkki) by katushika
Lanka: Sandnes Garn Kitten Mohair

Sattuman kauppaa oli, että myös Lyndsay oli saanut minun nimen hatusta ja senpä vuoksi sain lahjaksi ihanaa itsetehtyä karpalohilloa! Enpä ole ennen maistanut itsetehtyä karpalohilloa, joten sen maistaminen on ainutkertainen kokemus varmasti! NAM!


keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Tuuletus lahjan kunniaksi

Taitaa olla enemmän kuin kehtaa edes tunnustaa aikaa siitä, kun viimeksi olen ollut blogissa aktiivina. Paljon tapahtunut sitten viime tekstien ja siksi jäänyt vähemmäksi tämä bloggailu. Enemmän muutoksista sitten varmaan sivulauseissa.

Joulun alla on pitänyt aktivoitua neulerintamalla. Syksymmällä oli suuret suunnitelmat joulun rupeamiin, mutta kovin ohkaisiksi jäi joulukäsityöt. Ohkaisiksi saaliltaan, ohkaisia neulomuksia ei näillä paukkupakkasilla viitsi tehdä.

Ystäväni oli edellisen pipoprojektin aikaan kysellyt, josko saisi pipon myös ja siitähän sitten käynnistyi joululahjaprojekti. Maanantaina oli lahjan luovuttamishetki ja edellisenä iltana puolenyön aikaan se sitten valmistui. Kuvatkin ovat sitten sen mukaisia. Ne on sitten jo maanantain puolella otettu.





Malli: wurm (Ravelry-linkki) by katushika
Lanka: Sandnes Garn Kitten Mohair
Puikot: 5 pyöröt ja sukkikset
Muuta: Tosi hauska malli. Olen vallan viehättynyt!




Malli: Ursus-kämmekkäät by Hanna-Kaisa Hämäläinen
Lanka: Sandnes Garn Kitten Mohair
Puikot: 5 pyöröt ja sukkikset
Muuta: Selasin Ravelryn läpi erilaisia kämmenikkäitä etsien, mutta päädyin lopulta tuttuihin ja turvallisiin Ursuksiin.

Kun hieman vaivautuneet projektikuvat saatiin otettua, oli aika tuulettaa. Lahja on valmis! (Enää toinen vastaava setti ennen joulua tehtävänä. Onneksi tämän toisen valmistumista avittaa se, että Englannissa, missä joulua vietämme, joululahjat annetaan vasta Joulupäivänä.)





JEE! Lopuksi vielä ihanaista joulua kaikille blogimaailman ystäville! Päivitykset ja kommentoinnit jatkukoon!

lauantai 21. marraskuuta 2009

Pimeässä

Tähän aikaan vuodesta liikuskelen pihalla pukeutuen mustaan, mustaan ja mustaan. Hieman ehkä saattaa muita väripilkahduksia toisinaan mukaan tulla. Erityisen tärkeäksi tulee siis muistaa heijastimet takissa. Virkkasin uudet heijastimet Modan ohjeiden mukaan.



Ylläolevan heijastimen sisällä on pala pahvia, jotta se olisi hieman jäykempi ja ryhdikkäämpi. Langan ostin Helsingistä, en muista mistä. Mutta rullassa oli 200m ja se maksoi noin 30 euroa. En kyllä osaa arvioida yhtään onko kallista, halpaa vai sopivaa. Melkoisen paljon sitä on vielä jäljellä, sillä pariin heijastimeen menee vain muutamia grammoja.



Pöllöheijastin oli Dissaajalle, mutta se on kuulemma liian naisellinen raavaalle miehelle. :D Johtunee pöllön helmijaloista. Pitää varmaan antaa se lahjaksi, sillä itselleni tulee helposti joulukuusiefekti, jos laitan kaikki valmistuneet heijastimet takkiini.

Yritän myöhemmin vielä ottaa kuvia pimellä, että näkisitte kuinka hyvin ne sitten näkyvät pimeässä ja auton valokeilassa. Pimeästähän ei ole pulaa...

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Lämmikkettä kylmiin iltoihin

Blogimme on pääasiassa neuleblogi ja sitä kautta lämmikettä syksyn kylmiin iltoihin saadaan villaisista tekeleistä. Tällä kertaa lämmikettä saadaan kuuman juuston, kynttilöiden ja viinin muodossa.

Kuten hopeapostauksessani mainitsinkin, Ebbu oli viikonlopun luonani kylässä. Lauantai-iltaa vietettiin hieman laajemminkin ystävien seurassa herkutellen fonduen parissa.

Fonduepataan leipäkuutioiden lisäksi dipattiin
- paprikaa
- minitomaatteja
- kukkakaalia
- kevyesti paistettuja herkkusieniä

Lisäkkeenä oli ilmakuivattua kinkkua.

Tällä kertaa kokeilimme sveitsiläistä valmisfondue-settiä, joka kyllä todettiin kehnommaksi kuin fonduen tekeminen itse. Taisi Hulluilta päiviltä ostettu setti jäädä ainokaiseksi. Fonduen seurana joimme sveitsiläistä, valkoista Edelweiss fondueviiniä. Se ei varmasti jää viimeiseksi kokeiluksi, koska viini oli kaikkien makunystyröiden mieleen.

Ja sitten annetaan juuston venyä ja paukkua:


Raikaat kasvikset sopivat hienosti raskaahkon juuston seuraan. NAM.


Jälkkäriksi oli suoraan Kölnin suklaamuseosta 99% kaakaoprosentin suklaata, jota ei muuten oltu makeudella pilattu. :)


Siskokset kuin ilvekset puhuttivat eli että olemmeko todellakin niin samannäköisiä, että puolitutut voivat erehtyä siskossa?!


Hopeaa

Syksyn alussa taisinkin mainita monenmonituisista kursseista, joille oli tarkoitus osallistua, jottei syksyn pimeät ottaisi yliotetta. Kursseilu ei onneksi jäänyt pelkästään suunnitelman tasolle, vaan Espoon työväenopisto on tullut tutuksi.

Olinkin Anna Heinon opettamalla hopeakorukurssilla ja kyllähän se hopeakärpänen puraisi. Työ vaatii kärsivällisyyttä tämäkin, mutta yllättävän hienoja luomuksia vielä hyvin romuluinenkin pihdin puristaja saa aikaiseksi. Annan korudesignit herättävät kunnioitusta ja ovat allekirjoittaneen mieleen erityisen paljon. (Kaupassa on tullut jo vierailtua ja saatua omat bubblet-kaulaan)

Sain mallin luokseni kyläilemään viikonloppuna, joten tässä hieman syksyn korusatoa.

Lenkeistä tehty koru ja korvikset lienevät ainoat omat designini. Muut kurssilla tekemät korut ovat pääosin apinoitu Annan esittelemistä mallikoruista.


Lukitus on korussa riippuvan kiven yhteydessä.


Ebbun kanssa viikonlopun aikana mietimme suhdettamme sydänkoruihin. Tokihan minullakin syntyi tällainen sydänkoru kurssilla. Simppeli ja ehkä jopa siedettävä sydänkoruksi. :)


Spiraalisormuksia erilaisin kivin. Lempivärissäni mustassa ja läpinäkyvissä; molemmat sopivat taas lähes kaiken väristen vaatteiden asusteiksi.



Koruihin pätee sama kuin kutomuksiin. Asenne on kovin kriittinen ja matka työpöydältä käyttöön on pidempi kuin kuvitella uskoisikaan.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Syksyisenä Nuuksiossa

Sunnuntain ohjelmassa oli taas tervehenkistä, hivenen keski-ikäistä metsässä samoilua Nuuksiossa. Reissulle asetettiin seuraavat tavoitteet:
(onko joku omaksunut työelämän vaatimusmäärittelyt myös siviiliin, voi huhhuh) .
(x) saavutettu.

Sammalinen Nuuksion metsä oli vihreä syksyisen keltaisen sijaan.

- 7 km liikuntaa (x)
- raitista ulkoilmaa (x)
- kuvia uudesta pipasta (x)
- hilpeää hekotusta (x)
- maailman parannusta (x)
- eväitä (x)

Vangiksi jäänyt ulpukan lehti.

Riskienhallintaryhmämme ei osannut arvata näiden asioiden vaikutusta päivän kulkuun:
- valokuvaajalla ei ole taitoja (x)
- kehä II:sella välähti (x)
- naapuripatikoijilla oli paremmat eväät (x)
- pipo vaatii kuminauhan (x)


Malli: Dolce Slouch (Ravelry-linkki) by Faina Gober
Lanka: harmaa Novita Aino sängynalusvarastoista
Kulutus: 65g
Puikot: 4 pyöröt ja sukkikset
Muuta: Seuraavaan samaiseen pipoon yksi mallikerta enemmän x- ja y-suunnissa (insinöörituulella tänään)

Kikkailija sisälläni olisi kovin halunnut ottaa kuvat peilaten synkkää suolampea vasten. Siinä sitten tasapainoiltiin sillalla ja parhaamme mukaan yritettiin kuvailla. Onnistumatta. Idea hyvä, toteutus kökkö.

Roolit on monet; apukuvaaja, malli, hihittäjä.

Pipon kauniit palmikot tullevat parhaiten näkyviin tässä kuvassa. Mallineule oli hirmu hauska tehdä. Pipo sopii hyvin tylsän mustan villakangastakin pariksi. Huom. mallin pieni pää.


Suolampikuvausta alla. Ei näy mitään, ei.


Retkestä retken tekee aina eväät; sumppia ja pimpssejä.


Seitsemän kilometrin jälkeen tosin olisi naapurin makkaratkin kelvanneet. Harkitsin jo hieman heidän eväsrepun kahmaisua mukaan ja pakoon pinkomista. :D

Ei ole yhtään hullumpaa viettää näin sunnuntai!

tiistai 20. lokakuuta 2009

Norjalaiset

Alkaa päivät lyhetä siihen malliin, että blogikuvien otto pitää miettiä ennakkoon. Tänäänkin mentiin viimeisillä valoilla ennenkö salaman olisi täytynyt astua kuvaan. Höh.

Sain nämä sukat valmiiksi kesän puolla, mutta niihin ehti tulla melkoisen suuri kyllästyminen. Vasta nyt iltojen pimetessä ja kylmetessä on sukat täytynyt kaivaa neulenurkkauksesta esiin. Ne ovatkin yllättävän lämpimät ja ihanat. Omasta mielestäni ainakin. :) Näin joskus aikaa sitten ystävälläni samanhenkiset sukat, jotka hän oli saanut lahjaksi. Ne olivat niin kauniit, että halusin tehdä samantyyppiset itselleni. Täytyy kyllä myöntää, että kirjoneulomisessakin harjoitus tekee mestarin ja kaikki muut kliseet. Käsiala vaihteli melkoisesti, ehkä siis hyvä, että kuvat ovat hieman huonohkoja.



Malli: Drops, isompi koko
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3 sukkapuikot



Lankana käytin Novitan Nallea. Täytyy kyllä sanoa, että tein siinä virheen. Yleensä olen ollut varsin tyytyväinen Novitan lankoihin, eikä eteen ole sattunut huonoa laatua. Kerta se on ensimmäinenkin. Tällä kertaa olin hieman pettynyt Nallen laatuun. Erityisesti valkoisesta langasta lähti sellaisia pieniä langanpätkiä ja haituvia. Musta oli suurilta osin "normaalia" Nalle-laatua. Hieman kyllä harmittaa, varsinkin näin suuren ja vaivalloisen kirjotyön jälkeen.. :) Langan takia epäilyttää myös sukkien kestävyys ja se, kuinka nopeasti ne menevät rikki. Blääh!

No, ei se kait yllätyksenä tule, että halvassa langassa saattaa laatu vaihdella paljon. Pitää vaan ihailla sukkia niin kauan kuin ne kestävät.



Sitä vielä mietin, että tuleeko sukkia pidettyä, koska ne ovat pitkää mallia. Mutta kyllä ne ovat kaikin puoliin kätevät ja lämpimät. Meillä on kotona nimittäin syksyisin ja talvisin todella kylmä. Kämpässä vetää ihan hulluna ja ikkunoista käy kauhea puhuri koko ajan. Nyt kelpaa kölliä!

maanantai 12. lokakuuta 2009

Lämpöä syksyyn

Keväällä teimme Ebbun kanssa reissun Pälkäneelle lähilankaa hankkiaksemme. Lumi oli vielä maassa, kun projekti alkoi ja lumi taitaa kutakuinkin nyt olla maassa, kun projekti valmistui. Voihan villapaita; aina ne ottaa yhtä koville.

Kyseessä on Pikku-ja isopalmikot by 50 villapeikkoa eli Suvi Simola. Ihastuin malliin jo aikoja sitten ja koska alpakkalähilankani tuntui olevan paksuudeltaan suunnilleen sopivaa alkoi projekti. Korvaan projektin pitkää kestoa paljolla määrällä kuvia, vaikka näissä nyt ei sinänsä ole mitään ihmeellistä.


Kaarinassa oli viikonloppuna ihanan kirpakka syyslauantai. Kirpakkuudesta huolimatta kylmyys ei vaivannut, kun alpakkaiseni lämmitti.

Tiukkana kriitikkona omille hommilleni nyt tulee taas sen aika. Koska olen mustan "värin" hillitön fani, on tämäkin neule nyt tietty musta. Tämä ei ehkä kaikkein parhaiten tuo esiin mallin ihania kaapeleita. Ainakaan nyt kun alkaa pimeys olla vallannut Suomen maan. Lisäksi kuvaaminen oli aika haasteellista taas kerran.

Malli: Baby Cables and Big Ones Too (Ravelry-linkki) by by Suvi Simola
Lanka: Joensuun tilan Cindy-alpakka (Cindy ja muuta mahtavat alpakat löytyvät tästä bloggauksesta)
Kulutus: 300g
Puikot: 4 pyöröt
Muuta: Tein koon S:n pidemmällä kropalla ja orankikäsilleni sopivana :P

Tämä taisi kallisarvoisen lankansa takia ensimmäisiä tekosiani, jota sovitin ylleni läpi projektin etenemisen. Työ taisi alkaa niihin aikoihin, kun vielä suunnittelin mallinuken ostamista. Tässä tuli hyvin todistettua, että eipä ole tarpeen. Yhtä lailla se mallinukkekin vaatii sen sovittamisen vaivan. :)


Cindy-alpakka on jo hieman harmaantunut, joten langan värikin on jossain määrin elävä ja vaihteleva. Kaikki hienot mustan sävyt löytyvät!

Lämpöä syksyyn kaikille blogin lukijoille!

lauantai 10. lokakuuta 2009

Hopeakurssin satoa

Pari viikonloppua on nyt tullut vietettyä Ahjolan hopeakurssilla. Itse olen aloittelija hopeatöissä, joten kurssi sopi minulla loistavasti, sillä se on pääasiassa ketjujen tekemistä, eli sahailua ja pujottelua. Siitä on sitten hyvä jatkaa jatkokurssille keväällä.

Ilmottautuminen työväenopiston tai Ahjolan kursseille onkin sitten asia erikseen. Siinä pitää kyllä olla sormi reload-nappulan päällä valppaana. Tosi nopeasti ne kurssit täyttyy ja kaikille halukkaille ei taida olla tilaa. Tosin ilmottautumistapa on kyllä mielestäni tasapuolinen, kun puhelimellakin sen pystyy tekemään.

Ensimmäisenä tein perus muinaisketjusta rannekorun. Lukko on väliaikainen, ajattelin tehdä siihen sitten jatkokurssilla sellaisen levyn. Jatkoa siis seuraa keväällä.. Lisäksi tein retro-oilin, josta on myös kuva alla. Muutakin tuli väkerrettyä, mutta niistä joskus myöhemmin, kun saan asiaankuuluvia lukkoja jostain kehiin.





Tosi kivaa tuo hopeanäpertely kyllä on, vaikka aika perussettiä vielä teen. En kyllä mitään hirveän erikoista viitsi vielä tehdä, sillä hopealla ei halua mokailla paljoakaan, sen verta hintavaa touhua se on. Ketjuja tehdessä tosin ei voi kamalasti mokailla, niillä mennään siis näin alkuun. Ehkäpä hopeoitu kuparilankakin voisi tulla kysymykseen.

Olen neulonut melkoisesti viime aikoina. Mitään erikoisempaa valmista ei kyllä ole, sen verta isoo rojektii pukkaa! :)
Pipon sentään sain tehtyä Dissaajalle. Nallea ja Smarttia sekaisin peruspipoon. Molemmat langat kutittavat miehen päätä melkoisesti, joten laitoin vielä fleece-vuoren. Ihan huippu pehmee! Tällä hetkellä olen sitten vuoraamassa kaikkia talvivarusteitani fleecellä. Fleece rocks!


keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Miehistä.

Tästä aiheesta on pitänyt bloggaamani jo useampaan kertaan, mutta tänään tulleen Knitting Daily -päivälärpäkkeen myötä innostuin uudestaan aiheesta. Eli kaikille meilleähän (?) tulee säännöllisesti näitä mahtavia kuningasideoita ilahduttaa omaa kultaa jollakin mukavalla itse tehdyllä käsityöllä. Perinteisin käsityölahjus taitaa olla kaulaliina poikaystävälle. Poikaystävä-parat sitten joutuvat parhaansa mukaan käyttämään kaikkia saamiaan viritelmiä.

Olen niin naisten kuin lasten neulemalleissa tykästynyt Phildarin malleihin ja nyt uusin aluevaltaukseni on miesten neuleet. (Tykästynyt tässä yhteydessä tarkoittaa, että tilaan jatkuvasti lehtiä Ranskasta, mutta ne eivät koskaan ehdi puikoille asti. Mutta yhtä tärkeä vaihehan käsitöiden teossa on lehtien ostaminen ja selaaminen kuin itse tekeminen).

Olen jo useaan otteeseen joutunut toteamaan, että harvassa tuntuvat olevan tyylikkäät ja erityisesti nuorekkaat miesten mallit. Nyt hyvin pienellä vaivalla kotiin kolahti kirjekuoressa kaksi Philarin miesten neuleisiin keskittynyttä lehteä (kolmas lehti kuvassa on ekstralahja itselleni). Pieni vaiva (valitse netistä ja maksa), ja hintaa näille tuli postimaksuineen vajaa kymmenen euroa! Ei paha!


Alla muutama oma suosikkini miesten malleista:

Ihanan simppeliä raidoitusta. Sopiva telkkuneuleeksi.


Tähän istuus sama kuvateksti: simppeliä telkkukamaa.

Taidan olla hieman heikkoina näihin ranskalaismalleihin, millä saattaa olla arvostelukykyäni heikentävä vaikutus. :)

Vinoraitoja. Ja on se vaan söpö! :D

Knitting Dailyn ohjeista olen ihaillut Woven Band Pulloveria (Ravelry-linkki), johon nyt sainkin sitten ohjeen ilmaispäivän johdosta.

Jos jollakulla on hyviä vinkkejä nuorekkaiden miesten neulemallejen lähteeksi, niin vinkatkaapa aiheelle paljon ajatuksia uhrannutta!

Loppupäätelmänä sanottakoon, että ihastus taitaa olla vakavansorttinen, kun suunnittelutyö on jo edennyt näin pitkälle. Josko tässä pian lähtisi lankakaupoille! Jouluunkaan ei ole enää pitkä aika.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Lämmikettä ja mirrejä

Iänikuinen tyhjennä lankavarasto -projekti on taas käynnissä, kun päätin tehdä viime talvena ostetuista Wendy-langoista kaulaliinan syksyn kylmeneviin ilmoihin. Ensi viikolla kylmenee kuulemma oikein kunnolla.

Mallina on Dropsin sivuilta löydetty kaulaliina. Silmukat ja langat ovat tosin omasta päästä. Jossain syksyn neulelehdessä taisin myös pongata samanhenkisen taskullisen kaulaliinan. Lanka kyllä hieman epäilyttää, sillä jo neuloessa se vähän nukkaantui. Ei lupaa hyvää siis. Voin myös kuvitella kuinka musta villakangastakki tykkää hyvää irtonukasta. Voisin joskus ihastua lankaan, enkä pelkästään väreihin. hihihih.

Malli: Scarf by Drops
Lanka: Wendy Fusion (3 x 50g)
Puikot: 8
Muuta:
Pari nappia taskuihin

Eri asia on sitten se, mitä sitä tekee taskuilla kaulaliinassa. Nenäliinatasku ehkä?









Eilen käväisin Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa (kavereiden kesken Pirkkahalli) rotukissanäyttelyssä kuolaamassa niitä ihania kisumirrejä. Dissaaja oli mukana(!) ja huolestuttavasti alkoi hieromaan kutiavia silmiään heti, kun astuimme sisään. Toivotaan, että se johtui vaan siitä huimasta kissämäärästä, eikä sama toistuisi yhden tai kahden kissan seurassa.

Muutamia kuvia tuli otettua, niissä on hieman kyllä vankilafiilis. :) Aikamoisia keimailijoita ja söpöstelijöitä ne näyttelykissat oli. Olin myös ihan ihmeissäni, kuinka ne pysyivät paikoillaan niin pitkään. (Ensimmäistä kertaa siis kissanäyttelyssä.)