Mitä isompi ensin, sitä pienempi perässä

Joku voisi sanoa, että kärsin edelleen suuresta sisaruskateudesta ja isosiskon ihannoinnista, kun oli sitten pakko saada samanlaiset sukat kuin mitä Peppiina parisen viikkoa sitten sai valmiiksi. Noh, 20 vuotta on kulunut, joten enää en tunnustaisi sisaruskateuden vaivaavan, vaan kyseessä on enemmänkin suuret langankulutuspäivät. (jotka ovat kestäneneet parisen vuotta..)

Olen yrittänyt tehdä tästä Schoppel-Wollen Crazy Zauberballista vaikka kuinka monet sukat, mutta lanka ei ole sytyttänyt ollenkaan. Henkilökohtaisesti pidän enemmän paksummista sukkalangoista ja värikin saisi vaihtua hieman sulavammin. Peppiina kehui kovasti Kalajoki-ohjetta ja olin aikaisemminkin jo sitä katsonut sillä silmällä, joten päätin vielä kerran yrittää saada tuhottua tämän epäonnen lankakerän.

Voin itsekin nyt suositella Kalajokea, sillä näiden sukkien kutominen oli todella vaivatonta. Jotenkin kummasti ne vaan edistyivät huomaamattomasti. Ainoa harmitus on vaan se, että lankaa jäi todella paljon jäljelle. Olisin voinut lisätä yhden kuviokerran lisää, sillä lanka olisi riittänyt mainiosti. Jos joku miettii kuinka hyvin Zauberball riittää, niin voin kertoa, että hyvin riittää ylimääräisiin kierroksiin. Nyt vain pitäisi keksiä mitä ihmettä teen loppunyssykällä, ettei se jää pyöriin nurkkiin.

Malli: Kalajoki by Tiina Seppälä
Lanka: Crazy Zauberball

Puikot: 3 

Yksi asia kuitenkin hieman häiritsee itseäni näitä sukkia käyttäessäni. Yleensä kun kiskon villasukat tai normi sukat jalkaani, kiskon ne jalkaani kiinnittämättä mitään erityishuomiota niihin. Nyt kuitenkin pitäisi katsoa, että kumpi jalka on oikea ja vasen, koska kärkikavennus on toispuoleinen. Kärki on kyllä kaunis ja kun sukka on oikeassa jalassa, on kärki miellyttävä. Mutta en ole ihan varma, että onko minusta siihen, että varmistaisin joka kerta kumpi sukka kuuluu mihinkin jalkaan. Melkoista sukka-analyysiä! 

Loppuun vielä pienoinen sneak peek siitä mitä sain mummun kätköistä. Toivottavasti osaan käyttää sitä!