Teimme eilen aurinkon paistaessa päiväretken Pälkäneelle! Veikan kaverin vanhemmilla on siellä tila, jossa kasvatetaan alpakoita. Käsitöiden tekemisestä on tullut koko perheen harrastus ja siten eilen sitten pakkasimme porukan pikku-Golffiin ja lähdettiin kohti Pälkänettä.
Joensuun tila sijaitsee Pälkäneen Laitikkalassa ja eilen kevätaurigon loisteessa paikka oli vallan hurmaava. Ensimmäiseksi meitä tuli vastaan Lyyti-koira ja sitten mentiin kohti alpakka-aitausta. Pihapiirissä oli kauniita vanhoja rakennuksia.
Aitauksessa meitä odottivat Cindy, Capo, Marski, Muru, Bonito, Miralle, Agatha, Jazz, Ministeri, Jasmina, Amalia ja Julia. Yhteensä Kokkoloilla on 12 alpakkaa. Ensimmäiset alpakat tilalle tulivat viisi vuotta sitten, näiden ollessa Suomen vasta toiset alpakat. Pikkuhiljaa lauma on kasvanut ja nyt porukkaa oli jo enemmänkin pällistelemässä kaulat pitkällä meitä aidan yli.
Cindy on kuvassa vasemmalla oleva musta yksilö. Elokuussa äidiksi tullut Cindy vaikutti olevan lauman ehkä (ihmis)seurallisin yksilö. Alpakat olivat suurestaan koostaan huolimatta aika arkoja ja säikkyjä ja äkkinäisistä liikkeistä ja äänistä koko lauma kavahti aina kauemmas.
Alla kuvassa oleva ruskea alpakka ei koko aikana luopunut suussaan olevista heinistä vaan maisteli niitä, eikä korvaansa lotkauttanut ruokkismisyrityksillemme.
Alpakoiden hampaat kasvavat pitkiksi ja huomattavaa alapurentaa helpotetaan lyhentämällä hampaita säännöllisesti.
Joukon toinen uros, Marski, ei tule ihan kaikkien kanssa täysin toimeen, joten hän hengailee päälaumasta sivulla, omassa aitauksessa.
Alpakat syövät pelleteiksi puristettua ravintoa (näytti samalta kuin poltettavat pelletit, mutta mahtoi olla hyvää). Ebbun kädestä ei meinannut pelletit ensin maistua lainkaan.
Cindy kuitenkin lopulta uhrautui, jottei Ebulle olisi tullut paha mieli. :)
Cindylla oli lievää alapurentaa, ja niillä hampailla se kun sitten maisteli pellettejä kädestäni, niin siitähän sitten saatiin omaa yläpurentaanikin vilautettua... :D Hihii. Tämä on aika kaamea kuva, mutta tunnelman voi varmaan aistia. (Kaupunkilaistyttö maalla, vaikka vasta ensimmäisen polven kaupunkilaisia tässä ollaankin).
Ostimme tilalta myös lankaa ja täysin käsittelemätöntä villaa, mutta niistä sitten seuraavissa bloggauksissa.... IHANAN PEHMEÄÄ!
7 kommenttia:
Ihania alpakoita. Minusta tuo kuva on tosi mukava - näkyy, että on hauskaa :D
Hauskaa oli juu. Ei ihme, että eläimet vähän säikkyivät meitä...
Aivan ihania, alpakat nimittäin! Pälkäneellä riittää alkukantaisia elukoita. Kokkolan tilalta vähän eteenpäin on nimittäin strutsitila ja ne ovat kyllä yhtä persoonallisia kuin alpakatkin. Niiltä ai kyllä ylä- eikä alapurentaa näe, mutta varovainen saa olla niidenkin kanssa. Eikä taida villapaitaa syntyä strutseista, pölyhuiskia kylläkin. Kaikenkaikkiaan Pälkäne on hieno esimerkki maaseudun moninaisuudesta:alpakoita, strutseja, viinejä, juustoja, piimälimppua jne ja kesällä vielä erinomaista kesäteatteria. Kannattaa tehdä ekskursio välillä Rönnin viinitila ja sieltä kohti Tamperetta. Sopii mielelle ja vatsalle!
Kyllä, kevättä ja aurinkoa oli viikonloppunakin ilmassa. Täällä taloudessa sitä näemmä sen verran paljon, että inhokit värilistan top3ssa olevat oranssi, vihreä ja keltainen alkavat vallata taloa! :D Vihreää korua, keltaisia sukkia. Mitähän seuraavaksi... Heh.
Alpakkatilan tarina oli mukava :) Erityisesti viimeinen kuva nostatti hymyä enemmän korville!
Mielenkiintoinen reissu varmaan ja alpakat näytti ihanilta! Opinnäytetyöhön energiaa, omani on kohta jo lopussa! (Energia siis, ei jäljellä oleva työmäärä)
Ompas symppiksiä alpakoita, kiitti siis kuvista :)
Ja sparraajalle kiitokset vinkeistä, ehkä tuonne suunnalle täytyy joku kesäloma suunnistaa!
Mikähän Pälkäneen tunnusiskulause on? Kaikessa tuossa moninaisuudessaan olisi pohjaa vaikka mille iskulauseelle!
(vrt. Lempäälä on lähellä, Valkeakoski Mansikkapaikka, Mahdollisuuksien Muurame jne)
Lähetä kommentti