Kesä on jo pitkällä ja jos edellinen bloggaukseni on mullanhakureissulta, niin mukavasti niistä päivistä on jo edetty. Ensimmäiset sadon antimet on jo herkuteltu.
Ensin syötiin basilikaa, joka olikin varmaan ensimmäinen ja sitä kautta helpoin hyötykasvi parvekkellaamme. Pitää taas pian vähän tehdä lisää pestoa, joka taitaa olla se muoto, missä itse eniten pidän basilikasta. Nam. Tämä basilikametsä alkaa olla liian tiheä ilman pikaista harvennusta.
Poikien kasvatusprojektia alotellessamme oli hieman epäselvää, kuinka monta tomaattipoikaa on riittävä määrä. Pidin pääni ja sain ylipuhuttua perheeseen yhdeksän tainta. Näistä nyt jo kolme on alkanut tuottaa satoa, mutta toistaiseksi ainakaan emme ole hukkuneet tomaatteihin. (--> Ensi vuodeksi ainakin sama määrä taimia.)
Kuvista on ehkä vaikea nähdä, mutta lajikkeina meillä on sekä normaalikokoisia tomaatteja sekä minejä. Minikoko, mutta megamaku. Punaiseksi käyvät pikkuhiljaa.
Kuten huomata saattaa, tämä ei suinkaan ole yksin minun harrastus, vaan tätä tehdään hyvinkin me-hengessä. On ihanaa, kun on yhteinen harrastus! Tietenkin sanomista tulee silloin tällöin, mutta hyvää harjottelua elämän isompia asioita varten. :) Mieheni tulee joka päivä kotiin kysyen: "How are the boys today?"
Chilejä olemme kasvattaneet siemenistä, joita epäonnistuneesti yritin kasvattaa pari vuotta sitten. Tämä nykyinen +35-asteinen parveka on erinomainen myös chileille. (Ihmiskasvit ovat tosin läkähtymäisillään).
Kolmessa kuudesta chilistä on kukkia. Yksi nyt vain tuntuu pudottavan kaikki kukkineet kukat, joten saa nähdä, miten näiden kanssa käy.
Syntymäpäivälahjaksi saamani valmis chilipaprika sen sijaan on jo täydessä vauhdissa. Selkeä ero siis ostokasvin ja siemenkasvin välillä.
Hyötykasvien (minkä yhdistyksen jäsen muuten olen, kiitos ystävieni kekseliäisyyden!) lisäksi meillä on jonkin verran kukkia. Tuoksuherneitä, jotka vähän nuupottavat, auringonkukkia nuppuvaiheessa, lobelia luomassa sinistä kukkaketoa ja ehkä suosikkini mustasilmäsusanna (?), joka alkaa pian nuppuja työntämään. Se on sinnikäs kasvaja ja ensi vuonna kyllä tarjoan enemmän kiipeilymahdollisuuksia, koska tulos on aikas kiva. Maltan tuskin odottaa kukkia!
Tämä tältä erää. Raportoin lisää, sitten kun toivottavasti hukumme tomaatteihin! Kesää kaikille!
Ps. kannatti pitää bloggaustauko. Blogger tuntuu kehittyneen hieman, joskin taas kuului tuttu bloggausääntelyni; kiroilua ja murinaa parvekkeen nurkassa. :)
5 kommenttia:
Olipas muuten hyvä, kun mainitsit tuosta yhdistyksestä - tiedän heti itseni lisäksi pari, jotka haluavat varmasti liittyä! :)
Malttakaahan odotella - herkulliselta näyttää jo nyt!
- Jenna
Wau, ihanalta näyttää. Mie tyytyväisenä kasvattelen vain basilikaa, kun ei ole oikein tilaa muille. Joskus sitten...
Mahtavalta näyttää! :)
Harrastus vie kyllä mennessään, kolmatta kesää on omalla parvekkeella tomaatteja :) Ja määräkin nousee, tosin hieman hitaammin kuin siellä eli tänä kesänä 5tainta. Ja täällä ei ees punotella vielä, höh!
Kiitos kommenteista!
Sain syntymäpäivälahjaksi yhdistyksen jäsenyyden. Olisi joskus hauska osallistua yhdistyksen tapahtumiin!
Tess: meilläkin on sen tilan kanssa vähän niin ja näin. Sen takia siitä niin kovasti jouduttiin keskustelemaan... :)
Piisku: Äkkiä se punottaminen sitten käynnistyy ja sato kypsyy. Laitahan säkin tomaattikuvia, kun alkavat valmistuun, tai vaikka heti. :)
Hienolta näyttää sun tomaatit ym. Mun kasvivalikoima on aika lailla samantyyppinen, parvekkeella ja ikkunalaudalla kasvaa myös basilikaa chilipuskia, tomaattia, persiljaa ym. Tuo itse kasvattamanne chilipuska kyllä tuottaa varmasti runsaan sadon, kunhan pääsee vauhtiin. Itsellä kaikki chilitaimet itsekasvatettuja ja tuottavast valtavasti palkoja, kunhan siihen vaiheeseen pääsevät.
Lähetä kommentti