lauantai 6. helmikuuta 2016

Mustavalkoinen ja pahasti kesken

Tiedättekö sen ilmiön, kun nainen on raskaana ja huomaa, että hyvänen aika, meidän on ihan pakko muuttaa! Meille kävi juuri näin ja nyt lähipiiriä seuratessani olen huomannut, että tätä tapahtuu aika usein. Jos muuttaminen ei onnistu, niin sitten tehdään kylpyhuoneremontti tai jotain muuta aikaa- ja rahaavievää. = hermojavievää.

Noin puolivälissä viimeistä raskautta tosiaan tämä muutontarve iski minulle. Siitä meni hyvän aikaa, että sai miehen suostuteltua mukaan tähän loistavaan suunnitelmaan. Sitten piti tietenkin myydä se vanha asunto ja kun se meni yllättävän nopeasti kaupaksi, niin paniikissa löytää uusi koti. Ja pikkuhiljaa alettiin olla raskauden loppupuolella ja tehtiin vauhdilla meidän uudessa, tai no uudessa vanhassa, 80-luvun alun alkuperäiskunnossa olevassa kodissa kylppäriremonttia todeten, että kosteuttahan siellä on.
Putkuti-putkuti sanoo kuivuri. Kahden viikon ajan. RV 34. 

Muutama harmaa hius ja nyt olemme asustelleet uudessa kodissa 8kk (juniori nyt 7kk). Muutto oli vaivansa väärti ja nyt meillä on kaiken ihanan lisäksi vielä yksi huone enemmän kuin aiemmin eli vähän enemmän tilaa majoittaa sukulaisia ja vieraita. Ja eipähän ole ne lastenrattaat olohuoneessa, vaan takkahuoneessa.

Takkahuoneen tyylistä mulla oli jo heti alkuun ajatus. Kun koti on muuten melko valkoinen, niin takkahuoneessa voisi olla rosoisempaa ja tummempia sävyjä, jotka houkuttelevat käpertymään sohvalle tuijottamaan takkatulta. (No tuijottamaan, ettei vikkelät pikkujalat juokse tulikuumaan takkaan).
Kirppisverho (joissa sauma keskellä korkeussuunnassa, mutta hyvin sinne häviää).
Kiikkaatuoli, joka myös vaatisi vähän DIY-työtä. Lisätään listalle. 
(Tarkoituksella vähän hämyinen kuva) 

Sitten kaivelin vuosien saatossa keräämiäni kivoja kirpparikankaita -laatikkoa ja sieltä löytyi verhokangas. (Taitaa näitäkin laatikoita olla enemmän kuin yksi). Sohva ostettiin second hand, koska maailma tuntuu hukkuvan sohviin ja pari mattoa ostettiin ihan uutukaisina. Mutta vielä ei olla ihan tavoitteessa eli se tyylikäs mustavalkoinen löhöhuone on lähinnä mauton sekasorto erilaisine kuoseineen. Mun Pinterest-boardissa nää asiat on keskenään ihan sulassa sovussa, mutta käytäntö ei vielä ole löytänyt uomaansa.

Takkahuoneesta näkymä myös eteiseen, missä tällä hetkellä myös keskeneräistä. 

Huokaus. Tämä matto ja verhokankaasta tehty lattiatyyny ei vaan istu toisiinsa. 
Listalla. 

Samoin huoneen valaistus on pahasti kesken.
(Tämän muuttoprojektin myötä olen hienosti oppinut elämään paremmin keskeneräisyyden kanssa eli tavoite saada koti valmiiksi noin viiden vuoden sisällä. Ja sitten muuttaa! (Vaikka ei olisikaan raskaana)).

Pääkattovalaisin löytyi Ikeasta ja takan spottivalaisimeksi löysin Finnish Designshopista Bollard lamp -lampun, joka myyntikuvissa näyttää tältä. Tykästyin erityisesti lampun säädettävyyteen yksinkertaisen muotoilun lisäksi.



Kuvat lainattu täältä ja täältä.

Ja alla kuva, miltä lamppu näyttää todellisuudessa.
Tästä lampusta on väännetty miehen kanssa muutaman kerran ja se on nyt aikalisällä tuossa roikkumassa. Näitähän olisi kaiken lisäksi kaksi kappaletta, joten tarpeen tullen voidaan lisätä tuplamäärä johtoja killumaan tuolta katosta ja takan hormista. Spottivaloprojektissa tällä hetkellä ohjenuorana (ohjejohtona) Inno-Markon ohje "korosta mitä et voi korjata"  (vai miten se meni) , joten sillä tätä lähdetään jatkojalostamaan. Kun keretään...

Kaikki hyvät asennusideat otetaan vastaan karvaisia käsiä taputtaen!

Ei kommentteja: